Abstract Low back pain (LBP) is a significant health problem in all developed countries. The high prevalence of LBP in youth is a cause of concern because a link has been reported between LBP in adolescence and chronic LBP (CLBP) in adulthood. In order to prevent CLBP in adulthood potential protective factors in youth should be identified. The association between trunk muscle strength and LBP has been widely studied but the results are conflicting. The current knowledge on the role of postural balance in relation to LPB is even more controversial. The aims of the thesis were to evaluate 1) the reproducibility of the inclinometric postural balance and maximal isometric trunk muscle strength measurements, 2) the association of low back symptoms with postural balance, trunk muscle strength, and cross-sectional area and fat content of extensor muscles, and 3) muscular fitness in relation to physical activity and television viewing. The study population belongs to the 1986 Northern Finland Birth Cohort (NFBC 1986), originally consisting of 9,479 children with an expected date of birth between July 1, 1985 and June 30, 1986. A total of 874 subjects completed the physical examination at a mean age of 19 years. Of those who participated in the physical examination 554 subjects took part in magnetic resonance imaging (MRI) of the lumbar spine, including extensor muscles, at a mean age of 21 years. Reproducibility of isometric trunk muscle testing was found to be comparable to other methods that are used to measure trunk muscle function. Low back symptoms were not associated with postural balance or trunk muscle strength. Neither was there an association between LBP and the cross-sectional area or fat content of the lumbar muscles. Trunk muscles were significantly stronger in those who participated in regular physical activity and weaker in those who watched TV more than two hours daily. In conclusion, physical activity has an association with muscular fitness whereas association with TV viewing is negative independently of the level of physical activity. Single measurement of trunk muscle strength, and cross-sectional area or fat content of lumbar extensor muscles has little significance in the evaluation of the severity of low back symptoms in young adults. / Tiivistelmä Alaselkäkipu on huomattava kansanterveydellinen ongelma kaikissa kehittyneissä maissa. Erityisen huolestuttavaa on alaselkäkivun yleisyys nuorilla, sillä tällä on todettu olevan yhteyttä krooniseen selkäkipuun aikuisuudessa. Jotta kroonista kipua aikuisiällä voitaisiin ehkäistä, kivulta suojaavat tekijät pitäisi pystyä tunnistamaan jo nuoruudessa. Vartalon lihasvoiman ja alaselkäkivun yhteyttä on tutkittu runsaasti viimeisten vuosikymmenten aikana mutta tulokset ovat ristiriitaisia. Tulokset seisomatasapainon yhteydestä alaselkäkipuun ovat niin ikään ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli 1) arvioida inklinometrisen tasapainomittauksen ja isometristen lihasvoimamittausten luotettavuutta, 2) arvioida alaselkäoirein yhteyttä vartalon lihasvoimaan, seisomatasapainoon sekä ojentajalihasten rasvoittumiseen ja poikkipinta-alaan ja 3) arvioida lihasvoiman yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen ja television katseluun. Tutkimusaineiston perustan muodostavat Pohjois-Suomen 1986 syntymäkohorttiin kuuluvat nuoret Oulun ja Lapin lääneistä, alkuperäiseen kohorttiin kuului 9,479 lasta, joiden laskettu syntymäaika oli heinäkuun 1:n 1986 ja kesäkuun 30:n 1986 välillä. Heistä Oulun Diakonissalaitoksen Liikuntaklinikalla suoritettuihin tutkimuksiin osallistui yhteensä 874 nuorta. Tutkimukseen liittyen Oulun yliopistollisen keskussairaalan radiologian klinikalla suoritettuihin selän magneetti- kuvauksiin osallistui 554 nuorta. Isometrinen lihasvoimatestaus osoittautui luotettavaksi tavaksi mitata vartalon lihasvoimaa. Alaselkäoireilla tai niiden vakavuudella ei todettu olevan yhteyttä vartalon lihasvoimaan tai seisomatasapainoon. Myöskään oireiden ja vartalon ojentajalihasten rasvoittumisen tai poikkipinta-alan välillä ei todettu olevan yhteyttä. Aktiivisemmin liikkuvien lihasvoima oli merkittävästi parempi kuin vähemmän liikkuvilla, toisaalta televisiota runsaasti katsovien lihasvoima oli televisiota vähän katsovia huonompi riippumatta siitä kuinka paljon he harrastivat liikuntaa. Aktiivisella liikunnalla on positiivinen yhteys lihasvoimaan. Toisaalta runsaalla television katsomisella on negatiivinen yhteys lihasvoimaan harrastetun liikunnan määrästä riippumatta. Yksittäisillä mittauksilla, kuten lihaksen poikkipinta-alalla tai vartalon lihasvoimalla ei todettu yhteyttä alaselkäoireiden vakavuuteen nuorilla aikuisilla.