Abstract This dissertation contributes to the understanding of investor behavior by using personality traits to help explain investor decision-making. The work is novel, as personality traits have not been used much in finance research. The data used in this dissertation is also new to the field, consisting of observations on personality traits and socioeconomic variables combined with official records of investors’ stockholdings. The first essay provides evidence that personality traits significantly affect the stock market participation decision. The essay shows that subscales of traits (i.e., lower-level traits or facets) can provide a better model of behavior, with some subscales of a single higher-level trait having opposite effects on behavior. The novelty seeking subscales exploratory excitability and extravagance have positive and negative effects, respectively, and the reward dependence subscales dependence and sentimentality have positive and negative effects, respectively. The magnitudes of the effects are large, with marginal effects on the probability of being a stock market participant of up to four percentage points. The second essay explores the relationship between personality traits and risk aversion. We estimate risk aversion from equity holdings and from survey measures. The traits display a distinctive pattern of correlations with the estimates of risk aversion. Some traits are significantly related to observed portfolio characteristics such as portfolio volatility, number of stocks held, and trading frequency. The pattern of the traits’ relationships with the various measures of risk aversion indicates that personality traits should not be considered as merely drivers of risk aversion but as preference parameters distinct from risk aversion. The third essay shows that personality traits are related to an investor’s preferences for value versus growth stocks and for small capitalization stocks versus large capitalization stocks. We find more extravagant individuals favor large capitalization growth stocks; more impulsive people favor small capitalization growth stocks; more sentimental investors prefer small capitalization value stocks; and more social investors prefer small capitalization stocks with a tilt towards value. / Tiivistelmä Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään sijoituskäyttäytymistä selittämällä sijoittajien päätöksentekoa heidän luonteenpiirteillään. Tutkimustuloksilla on uutuusarvoa, sillä luonteenpiirteiden merkitystä ei ole juurikaan tutkittu rahoitustutkimuksessa. Tutkimusaineisto on sekin luonteeltaan tavanomaisesta poikkeava, koostuen yksityishenkilöiden luonteenpiirteitä ja sosioekonomista asemaa kuvaavista muuttujista sekä heidän osakeomistustaan koskevista virallisista rekisteritiedoista. Tutkimuksen ensimmäinen essee osoittaa, että luonteenpiirteillä on merkittävä vaikutus yksityishenkilön päätökseen toimia osakemarkkinoilla. Tutkimustulosten mukaan osallistumispäätöstä kyetään ennustamaan paremmin käyttämällä luonteenpiirteiden pääluokkia mittaavien muuttujien sijasta luonteenpiirteiden alaluokkia mittaavia muuttujia. Tämä selittyy sillä, että alaluokkia mittaavilla muuttujilla on eräissä tapauksissa vastakkaismerkkisiä, pääluokkaa mittaavassa muuttujassa toisensa peittäviä, yhteyksiä osallistumispäätökseen. Tämä voidaan havaita muun muassa pääluokkaan ”elämyshakuisuus” kuuluvien ”kokeilunhalun” (+) ja ”tuhlaavaisuuden” (-) kohdalla, samoin kuin pääluokkaan ”palkkioriippuvuus” kuuvilla ”riippuvuudella” (+) ja ”sentimentaalisuudella” (-). Kaiken kaikkiaan luonteenpirteitä mittaavien muuttujien vaikutuksen suurusluokka on korkea, vastaten yksittäisen muuttujan kohdalla jopa neljän prosentin marginaalivaikutusta osakemarkkinoille osallistumisen todennäköisyyteen. Toinen essee tarkastelee luonteenpiirteiden ja riskinkarttamisen asteen välistä yhteyttä. Tutkimuksessa mitataan yksityishenkilön riskinkarttamisen astetta toisaalta hänen osakeomistuksensa rakenteen perusteella ja toisaalta kyselytutkimuksen avulla. Sijoittajien luonteenpiirteiden ja muodostettujen riskinkarttamisen astetta mittaavien muuttujien väliset korrelaatiot muodostavat selkeän rakenteen. Eräät luonteenpiirteet ovat merkitsevässä riippuvuussuhteessa muun muassa sijoittajan osakesalkun volatiliteettiin, salkkuun sisällytettyjen osakesarjojen määrään ja sijoittajan kaupankäyntiaktiivisuuteen. Luonteenpiirteitä kuvaavien muuttujien ja riskinkarttamisastetta kuvaavien muuttujien välisen yhteyden perusteella luonteenpiirteitä tulisi tarkastella enneminkin erillisinä sijoittajien preferenssejä kuvaavina muuttujina kuin riskinkarttamisasteen taustalla olevina perustekijöinä. Kolmas essee osoittaa, että luonteenpiirteet ovat yhteydessä siihen, suosiiko sijoittaja arvo- vs. kasvuosakkeita ja/tai alhaisen markkina-arvon vs. korkean markkina-arvon yhtiöiden osakkeita. Tutkimustulokset osoittavat, että ”tuhlaavammat” sijoittajat suosivat korkean markkina-arvon omaavia kasvuosakkeita, kun taas ”impulsiivisemmat” sijoittajat suosivat alhaisen markkina-arvon omaavia kasvuosakkeita. Vastaavasti ”sentimentaalisemmat” sijoittajat suosivat ylipäätään alhaisen markkina-arvon omaavia arvo-osakkeita, ”sosiaalisten” sijoittajien suosiessa heidänkin alhaista markkina-arvoa, suunnaten kiinnostustaan samalla arvo-osakkeisiin.

Abstract This dissertation contributes to the research on behavioral biases among individual investors by demonstrating how investors increase their portfolio volatility, i.e., risk, following favorable outcomes. This work also shows the influence of the first investment on subsequent risk-taking preferences. It also shows how stock prices, through unrealized capital gains, create an evident momentum effect following both bull and bear markets. The work is quite new because house money, quasi-hedonic editing rules and mental accounting are not frequently used in the financial literature. The data used are from the Finnish Central Securities Depository (FCSD), which is unique in the financial research literature. The results of the first essay indicate that individual investors purchase stocks that increase portfolio risk or volatility after a period of negative market returns. These results propose that investors attribute these returns to themselves. Therefore, they are supporting a self-attribution bias. Ergo, investors gamble with their winnings over the next investment session. This behavior is consistent with the house money effect, which has not been before analyzed in the background of the stock market. Inexperienced investors are particularly prone to this effect. The second essay investigates the effect of the outcome of the first investment on subsequent risk-taking preferences, which has not been previously analyzed in the context of financial markets. The database allows for analyses of new investors making their first stock market investment. The results show that in first or subsequent investments the win effect is stronger. The effect in the first investment situation results in higher volatility. Therefore, the result suggests that realized money is more likely to be risked in the situation of the first stock than in the situation of the other stocks. The third essay, using a technique not before applied to research regarding momentum asymmetry, shows that deviations from the holdings- or volume-based reference price, i.e., the so-called capital gains overhang, can account for momentum. The results propose that after accounting for the disposition effect, overconfidence and biased self-attribution are not able to explain momentum asymmetry. / Tiivistelmä Väitöskirja edistää yksittäisten sijoittajien käyttäytymishäiriöitä koskevaa tutkimusta osoittamalla, kuinka sijoittajat lisäävät salkun riskiä myönteisten tulosten jälkeen. Väitöskirja osoittaa myös, kuinka sijoittajat lisäävät salkun riskisyyttä ensimmäistä investointia myöhemmille riskinottopäätöksille. Se esittää myös, kuinka realisoitumattomat myyntivoitot aiheuttavat ilmeisen momentum-vaikutuksen, sekä nousevilla että laskevilla markkinoilla. Teos on melko uusi, koska talon rahoilla pelaamista, lähes-hedonisia muokkaussääntöjä ja henkistä kirjanpitoa ei käytetä kovin paljon talouskirjallisuudessa. Käytetyt tiedot ovat Rahoitustutkimuksen ainutlaatuinen Suomen Arvopaperikeskus (FCSD) aineisto. Ensimmäisessä esseessä, kun sijoittajat ovat saavuttaneet tuottoja negatiivisten markkinatuottojen jälkeen, he ostavat osakkeita, jotka lisäävät salkun riskisyyttä. Nämä tulokset viittaavat siihen, että sijoittajat määrittävät nämä tuotot itselleen. Siksi he tukevat itsemääräämisoikeutta, joten sijoittajat pelaavat voitoillaan seuraavan sijoituskauden aikana. Käyttäytyminen on yhdenmukainen talon rahan vaikutuksen kanssa. Vaikutus, jota ei ole aiemmin analysoitu osakemarkkinoiden yhteydessä. Kokemattomat sijoittajat ovat erityisen alttiita tästä vaikutuksesta. Toinen essee tutkii ensimmäisen investoinnin tuloksen vaikutusta myöhempään riskinottopäätökseen. Sitä ei ole aiemmin analysoitu rahoitusmarkkinoiden yhteydessä. Tietokannan avulla analysoidaan uusia sijoittajia, jotka tekevät ensimmäisen pörssi-investoinninsa. Tulokset osoittavat, että kummassakin tapauksessa, ensimmäiset tai toiset voitot, voittoefektit ovat voimakkaammat kuin voitto-dummy ja ensimmäisellä tasolla olevat voitot antavat suuremman vaikutuksen riskisyyteen. Kiinnostavaa on se, että tulo, joka kertoo, onko realisoitunut raha todennäköisemmin riski ensimmäisessä osakkeessa, on suurempi kuin riski muissa osakkeissa. Kolmas essee käyttää menetelmää, jota ei ole aikaisemmin käytetty momentum-symmetrian tutkimukseen. Tämä tutkimus osoittaa, että poikkeamat volyymi- tai omistukseen perustuvasta viitehinnasta, eli ns. myyntivoiton ylitys, voivat selittää momentumia. Tulokset viittaavat siihen, että disposition ja liiallisen itseluottamuksen ja harhaisen itse-attribuution jälkeen ei voida suurella todennäköisyydellä selittää momentumin epäsymmetriaa.