Abstract This dissertation focuses on the information use in the bachelor’s theses at Finnish Universities of Applied Sciences (UASs, polytechnics). The study was carried out as a multiple case study based on qualitative data consisting of a sample of bachelor’s theses and research literature. The approach is oriented towards theory building. The study was motivated by earlier research findings about the complex and discursively controversial nature of the Finnish UASs. An approach based on structuralist semiotics and a typology of systems was employed to support the qualitative data-driven analyses. The following types were found: (i) structure-driven, (ii) those emphasizing students’ unique situations, and (iii) reflective combinations of the two. Several strategies related to each type were identified. A model including eight levels was formed proceeding from dichotomies in meaning and issues of agency, to the information use typical of the two main genres, research or practice based thesis, and finally, to the means of manifesting them in textual blocks. The model introduced in the dissertation can be applied in the guidance of thesis processes and in thesis-like project approaches. Writing a thesis appears as a unique episode. The insitutional processes appear as recurring loops in the life span of the UAS. The guiding of the thesis process is manifested as case-by-case interventions combining unique making and institutional routines. The problems encountered by the actors of the thesis processes form potential targets for interventions. The results indicate that the present views on the relevant actors related to the thesis process are too narrow, if they only comprise the student, the teacher and the representatives of project partners as recognized actors. The problematic issues in information seeking and use indicate that the personnel of the library should also be included in the actors of thesis processes. / Tiivistelmä Tutkimus tarkastelee tiedonkäyttöä ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä ja esittää mallin tiedonkäytön ilmiöiden konteksteista. Tutkimus on toteutettu teoriaa luovana, aineistolähtöisenä laadullisena monitapaustutkimuksena. Kirjallisuutta luetaan tutkimuksessa yhtenä aineistoryhmänä. Tutkimuksessa käytetään aineistolähtöisen lähestymistavan tukena strukturalistisen semiotiikan klassisesta perinteestä täydennettyä generatiivisen kulun mallia. Opinnäytetyötoiminnan lähtökohtia jäsennetään myös kolmijakona objektivistisiin konemaisiin systeemeihin, yksilöllistä tilannetta painottavaan näkemykseen ja näitä yhdistäviin systeemirakenteisiin. Tutkimusta motivoivat osaltaan tulokset ammattikorkeakoulun kompleksisesta ja diskursiivisesti jännitteisestä luonteesta, joka heijastuu opinnäytetyötoimintaan. Tutkimus on yksittäisistä ammattikorkeakouluista ja niiden yhteenliittymistä riippumaton. Aiempi vastaava tutkimus ammattikorkeakoulun opinnäytetyötoiminnasta on ammattikorkeakoulun henkilökunnan tekemää. Aineistosta on tunnistettu tiedonkäytön ilmiöitä, jotka on jaoteltu tiukkarajaisia järjestelmiä tavoitteleviin, kunkin opinnäytetyötilanteen ainutkertaisuutta korostaviin sekä informaatiokäytäntöihin liittymisen dynamiikkaa hyödyntäviin. Tiedonkäytön ilmiöitä mallinnetaan 8-tasoisena rakenteena edeten merkityksen läsnä- tai poissaolon dikotomiasta toimijuuteen, tekstilajin tiedonkäytöllisiin ominaisuuksiin ja näiden tuottamiseen tekstijaksoissa. Mallia voidaan soveltaa opinnäytetöiden ohjauksessa ja hanketoiminnassa. Opinnäytetyön tekeminen ilmenee ainutkertaisena elämäntapahtumana. Teettäminen on ammattikorkeakoululle toistuva rutiini ja tilaajalle ainutkertaista tai rutiinia. Ohjaaminen on tapauskohtaisia interventioita, liittymisiä tekemis- ja teettämistoimintaan. Tiedonkäytön rakenteita ja ongelmia on syytä käsitellä mahdollisina interventiokohteina ammattikorkeakoulun opinnäytetyötoimintaan ja tietokäsityksiin. Tutkimuksessa tunnistetut ongelmat tiedonhankinnassa ja -käytössä osoittavat, että kirjaston henkilökuntakin tulee käsittää opinnäytetyön toimijaksi.