Abstract User experience research has focused mainly on understanding user experiences during or directly after use. However, studies that focus on anticipated user experiences are scarce. Different methods and metrics have also been developed to measure user experience, but only a few are suitable for evaluating visual user interface design in an anticipated use situation. Moreover, these methods do not provide guidance on how to create suitable examples for research. This thesis investigates how anticipated user experiences, needs, and wishes for visual user interface design can be studied in the early development phase. Furthermore, it investigates how visual design examples can be created and used in these studies as well as their benefits. To answer these questions, it was necessary to create and evaluate prototypes and visual design examples in the user early development phase user experience studies. The examples allowed the study of how interactive elements of user interfaces should be visually designed to draw users’ attention to them. In addition, the thesis explains the means of increasing the visibility of an interactive object and the impact of its use context on its visual design. A constructive design research approach is used in this thesis. The research material is compiled from the artifacts and results of the seven user studies. The main data collection and analysis methods are qualitative, supported with some quantitative methods. The main contribution of this thesis is a practical EDE method for creating visual design examples and evaluating them in early development phase anticipated user experience studies focused on the visual design of a user interface. The second contribution of this thesis is user experience-based preliminary suggestions for the design of interactive elements within the studied user interfaces. The findings are useful for both practitioners and researchers dealing with user experience and visual user interface design. / Tiivistelmä Käyttäjäkokemustutkimus on keskittynyt käyttäjien kokemuksiin varsinaisen käytön aikana tai heti sen jälkeen. Kiinnostus ennakoidun käyttäjäkokemuksen tutkimukseen ennen käyttötilannetta on herännyt vasta hiljattain. Käyttäjäkokemuksen arviointi- ja mittausmenetelmiä on kehitetty paljon, mutta vain harvat niistä sopivat visuaalisen käyttöliittymäsuunnittelun tutkimiseen ennakoidussa käyttötilanteessa. Menetelmät eivät myöskään opasta arviointiin sopivien visuaalisten esimerkkien suunnittelussa. Tutkielmassa selvitetään, miten käyttäjien ennakoituja kokemuksia, tarpeita ja toiveita visuaalisesta käyttöliittymäsuunnittelusta voidaan tutkia tuotekehityksen alkuvaiheessa. Lisäksi selvitetään, kuinka visuaalisia esimerkkejä voidaan luoda ja käyttää alkuvaiheen ennakoidun käyttäjäkokemuksen arvioinneissa sekä pohditaan niiden etuja tutkimuksille. Jotta näihin kysymyksiin voidaan vastata, täytyi luoda prototyyppejä ja visuaalisia esimerkkejä sekä arvioida niitä käyttäjätutkimuksissa. Esimerkkien avulla tutkitaan, miten vuorovaikutteisia käyttöliittymäelementtejä tulisi visuaalisesti esittää, jotta käyttäjä erottaisi ne muusta sisällöstä. Lisäksi selvitetään, miten elementin vuorovaikutteista ilmettä voitaisiin vahvistaa sekä arvioidaan sovellusympäristön vaikutusta elementin visuaaliseen esittämiseen. Tutkimuksen lähestymistapa on konstruktiivinen suunnittelun tutkimus. Aineisto muodostuu artefakteista ja seitsemän käyttäjäkokemustutkimuksen tuloksista. Tutkimusten tiedonkeruumenetelmät ja aineiston analyysimenetelmät ovat laadullisia. Lisämenetelminä on käytetty myös määrällisiä mittareita ja analyysimenetelmiä. Tutkielman päätulos on käytännöllinen EDE-menetelmä, joka on tarkoitettu visuaalisten esimerkkien luontiin ja arviointiin alkuvaiheen ennakoiduissa käyttäjäkokemustutkimuksissa, jotka keskittyvät tuotteen visuaaliseen suunnitteluun. Tutkielman toinen tulos on käyttäjäkokemuspohjaiset alustavat suositukset tutkittujen käyttöliittymien vuorovaikutteisten elementtien visuaaliseen suunnitteluun. Tulokset palvelevat visuaalisen käyttöliittymäsuunnittelun tai käyttäjäkokemuksen parissa työskenteleviä tutkijoita ja teollisuuden ammatinharjoittajia.

Abstract The main objective of this study is to observe product development sourcing strategies over technology life-cycle stages, including assessing evaluation conditions and strategy formulating models. This dissertation approaches product development sourcing from the perspectives of 1) main concepts of product development and technology life-cycles, 2) mapping product development activities over technology life-cycles, 3) mapping product development sourcing over technology life-cycles, and 4) a decision making flowchart. The individual findings are further synthesised and a three dimensional view to analyse the strategic positioning of technology, product and market development as a core context of the organisation is presented. This as it is proposed that the product development sourcing strategies should be analysed and decided according to strategic positioning of the technologies, products and markets and based on the related life-cycle phases. Different product development sourcing strategies can increase the competitiveness of the company by effectively managing critical knowledge of the technology and product development resources. The dissertation is qualitative and inductive in nature and is based on both, reviewing the literature and interviewing experienced industrial managers. The empirical material is based on semi-structured interviews with R&D managers and meetings with R&D directors. The study was realised by investigating historical data on product development activities and sourcing strategies of one of the high-tech industry leaders over four technology generations. The technology evolution of all the generations are considered and the collected data is analysed to understand if there are any significant relationships with the literature based findings. The analysis consists of five individual publications and related synthesis in this compilation. The principal results of this study is a product development sourcing framework (PDSF) proposing how product development sourcing strategies could be managed according to technology maturity levels by considering the specific needs and motivations of each prevailing situation. This necessitates the understanding of the characteristics of different technology life-cycle stages, and evaluating product development activities. This study points out how different models can be utilised to support the evaluation. As a result, various factors can be used to support the product development sourcing decisions for each specific situation, whereas strategy formulating theories are also beneficial as a support for these decisions. The main implications include providing a structure, PDSF, to support managers in their decisions on product development activities and sourcing strategies. The created PDSF is an amalgam of seven technology life-cycles that enable cross-functional investigations over each technology with market penetration situation, manufacturing capabilities, product development factors, and sourcing capability factors of all technology products. Aside providing support for selecting suitable product development sourcing strategies, this study may also ease the considerations over killing unproductive projects and unprofitable product lines. / Tiivistelmä Tämä tutkimus tarkastelee tuotekehityksen hankintastrategioita teknologioiden, tuotteiden ja markkinasegmenttien eri elinkaarivaiheissa. Väitöskirja lähestyy tuotekehityksen hankintaa seuraavista näkökulmista: 1) tuotekehityksen ja teknologioiden elinkaarien pääkonseptit, 2) tuotekehitystoiminnat teknologianelinkaarien vaiheissa, 3) tuotekehityksen hankinnat teknologianelinkaaren vaiheissa, ja 4) päätöksenteon vuokaavio. Yksittäiset löydökset on edelleen syntetisoitu ja kolmiulotteinen näkemys teknologioiden, tuotteiden ja markkinoiden kehittymiseen on esitetty keskeisenä kontekstina organisaatioille. Väitöstutkimus esittää että tuotekehityksen hankintastrategiat pitäisi analysoida ja päättää perustuen teknologioiden, tuotteiden ja markkinoiden strategiseen positioon elinkaarivaiheissa. Erilaiset tuotekehityksen hankintastrategiat voivat parantaa yritysten kilpailukykyä teknologioihin ja tuotekehitysresursseihin liittyvän kriittisen tiedon tehokkaan johtamisen ansiosta. Väitöskirja on luonteeltaan laadullista tutkimusta hyödyntäen induktiivista päättelylogiikkaa perustuen sekä aiemman kirjallisuuden tarkasteluun, että empiirisesti puolistrukturoituihin haastatteluihin kokeneiden tuotekehityspäälliköiden ja -johtajien kanssa. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla neljään eri teknologiasukupolveen liittyviä tuotekehityksen ja hankintastrategioiden historiatietoa ja aineistoa yhdessä johtavassa korkeanteknologian yrityksessä. Tarkasteltujen teknologiasukupolvien teknologiaevoluutiota on pohdittu ja kerättyä dataa on analysoitu mahdollisten merkittävien yhteyksien tunnistamiseksi ja ymmärtämiseksi suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Suoritettu analyysi sisältää viisi erillistä osajulkaisua ja tässä kokoomaosassa esitetyn synteesin. Tämän tutkimuksen keskeinen tulos on kehitetty tuotekehityksen hankintaviitekehys (PDSF) joka esittää tuotekehityksen hankintastrategioiden muodostamisen ja valitsemisen perustuen teknologioiden, tuotteiden ja markkinoiden kypsyysasteisiin, elinkaarivaiheisiin. Tämä edellyttää eri teknologiaelinkaarivaiheiden erityispiirteiden ymmärtämistä ja tuotekehitysaktiviteettien strategista arviointia. Tutkittuja strategisia tekijöitä voidaan hyödyntää tukemaan tuotekehityksen hankintamallin valitsemista ja päätöksiä. Tutkimuksen keskeiset implikaatiot sisältävät struktuurin luomisen, tuotekehityksen hankintaviitekehyksen (PDSF) muodossa tukemaan tuotekehitysjohtajia heidän päätöksenteossaan liittyen tuotekehityksen hankintastrategioihin. Luotu tuotekehityksen hankintaviitekehys mahdollistaa poikkiorganisaatiollisen tarkastelun tuotekehityksen strategisista hallintamalleista huomioiden teknologioiden, tuotteiden ja markkinasegmenttien elinkaaret ja niiden vaikutukset strategiseen päätöksen tekoon. Lisäksi, tämä tutkimus voi myös osaltaan helpottaa tuottamattomien tuotteiden ja tuotelinjojen lakkauttamiseen liittyvää analyysia ja päätöksentekoa.

Abstract Bringing new products faster to the market is increasingly critical. To reach this goal, companies have been improving their product development practices and processes. Rapid product development (RaDe) is a type of incremental product development model, in which new sales items are created by redesigning existing products quickly and inexpensively. This study examines the RaDe challenges and enablers, particularly the ones from the perspective of supply management (SM) and product portfolio management (PPM). The main objective of this study is to recognise and describe the significance of mature SM for RaDe, resulting in successful and efficient product ramp-ups and portfolio renewal. The present study follows a qualitative research approach, which consists of reviewing the literature and analysing the relevant practices and current process settings of several companies representing diverse business areas and industry types. The principal results of this study involve acknowledging and describing the role of mature SM and organised PPM for effective RaDe implementation and product portfolio renewal. The study examines the mature SM from the perspective of 1) the definition of the SM objectives; 2) the alignment of the list of recommended products, buy-items and suppliers; 3) the creation of the product design guidelines, targets and metrics from the SM perspective; and 4) the establishment of the supply capability creation process. The main implications of the present study highlight the importance of the SM maturity that can support managers in RaDe related planning and implementation activities. The originality of the study resides in the emphasis of the SM significance in terms of different aspects that are beneficial to RaDe implementation and product portfolio renewal. / Tiivistelmä Uusien tuotteiden tuominen markkinoille nopeasti on enenevissä määrin tärkeää yrityksille. Tämän saavuttamiseksi yritykset ovat pyrkineet parantamaan tuotekehitystoimintojaan ja -prosessejaan. Nopea tuotekehitys (RaDe) on malli inkrementaaliseen tuotekehitykseen, missä myyntinimikkeitä luodaan uudelleen suunnittelemalla jo olemassa olevia tuotteita nopeasti ja halvalla. Tämä tutkimus tarkastelee RaDe -haasteita ja mahdollistajia, erityisesti hankintatoimen johtamisen (SM) ja tuoteportfoliohallinnan (PPM) näkökulmasta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa ja kuvata kypsän hankintatoimen johtamisen ja nopean tuotekehityksen merkittävyys niin onnistuneen kuin tehokkaan markkinoille tuonnin sekä tuoteportfolion uudistamisen mahdollistajana. Laadullinen tutkimus tarkastelee monipuolisia liiketoiminta-alueita ja teollisuusaloja, koostuen sekä kirjallisuuskatsauksesta että useiden eri yritysten niille relevanttien toimintojen ja prosessien analysoinnista. Keskeiset tutkimuksen tulokset osoittavat ja selittävät kypsän hankintatoimen johtamisen ja organisoidun tuoteportfoliohallinnan roolia nopean tuotekehityksen tehokkaassa toteutuksessa sekä tuoteportfolion uudistamisessa. Kypsää hankintatoimen johtamista tutkimus tarkastelee seuraavista perspektiiveistä: 1) hankintatoimen johtamisen tavoitteiden määritys, 2) suositeltujen tuote-, ostoartikkeli- ja toimittajalistojen linjaus, 3) tuotesuunnittelun ohjeistusten, tavoitteiden ja mittareiden luominen hankintatoimen johtamisen näkökulmasta, ja 4) hankintatoimen kyvykkyyden perustamisen luomisprosessi. Tutkimuksen merkittävimmät kontribuutiot organisaatioille korostavat sellaisen kypsän hankintatoimen johtamisen tärkeyttä, mikä tukee johtoa nopean tuotekehityksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Uudenlaista näköalaa tutkimukseen tuottaa hankintatoimen johtamisen merkityksen tähdentyminen positioista, jotka ovat suotuisia nopean tuotekehityksen toteutukselle sekä tuoteportfolion uudistumiselle.