Abstract The aim of this study was to examine the way students use mobile phones and web-based learning environment, the development of professional skills during on-the-job learning, and the way the use of learning technologies and the development of professional skills change during the study. The theoretical framework of the study was built around a social cognitive theory of learning, and design research was used as a research method. The study was carried out in a vocational college of Oulu during 2005–2006. A research data consists of interviews of altogether twenty (20) students, data which originated from the use of learning technology, and notes of the researcher. The data was analyzed using qualitative content analysis. The results showed that mobile phone’s call and message functions were used chiefly for maintaining interaction between the students during the periods of on-the-job learning. Mobile phone’s photograph and video functions were used for describing work, work environments and work-related events, and for describing objects and devices of the work. The students used web-based learning environment mainly for writing learning diaries. The students formed four (4) different user groups depending on how they used learning technology. The user groups formed were active users of communication functions, the active users of photograph and video functions, average users of technology, and passive users of technology. The use of mobile phones and web-based learning environment supports students’ social interaction, memory, and information processing, factors which all enhance learning. Photographs the students took during their on-the-job learning periods captured information which they could utilize later if necessary. The students reported that during their on-the-job learning period they had learned basic knowledge and skills relevant to their work, gained routines and certainty, acquired situation-specific operational skills and wider, more profound knowledge. As to the development of professional skills, the learning of wider and more profound knowledge underwent the most marked changes. Those who were the active users of message functions reported having acquired the widest and most profound knowledge. The use of teaching technology can be said to increase the sociability of on-the-job learning as well as the possibilities of tutoring. Demand for self-direction in learning, and autonomy of reflection also decline at the same time. In particular, the active and versatile use of teaching technology improves the conceptual understanding of a work, and the formation of situational-specific information. It also helps to form more comprehensive understanding of the work. / Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on jäsentää työssäoppimista oppimismenetelmänä ja tutkia opetusteknologian käyttöä työssäoppimisessa. Tutkimuksessa selvitettiin oppilaiden matkapuhelimen ja verkko-oppimisympäristön käyttöä ja ammattitaidon kehittymistä teknologiatuetussa työssäoppimisessa sekä opetusteknologian käytön ja ammattitaidon kehittymisen muuttumista tutkimuksen aikana. Tutkimuksen oppimisteoreettisena perustana on sosiokognitiivinen oppiminen ja tutkimusmenetelmänä design-tutkimus. Tutkimus toteutettiin Oulun seudun ammattiopistossa vuosina 2005–2006. Tutkimusaineistona on kahdenkymmenen ammatillisen perustutkinto-opiskelijan haastatteluaineisto, opetusteknologian käytössä syntynyt aineisto sekä tutkijan muistiinpanot. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan oppilaat käyttivät matkapuhelimen puhelu- ja viestitoimintoja pääasiassa oppilaiden välisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen. Kuvaustoimintoja he käyttivät töiden ja tapahtumien sekä työkohteiden, -välineiden ja -ympäristön kuvaamiseen. Verkko-oppimisympäristöä oppilaat käyttivät pääasiassa päiväkirjojen kirjoittamiseen. Matkapuhelimen ja verkko-oppimisympäristön käyttö muuttui tutkimuksen aikana aktiivisemmaksi ja monipuolisemmaksi. Opetusteknologian käytön perusteella oppilaista muodostui neljä käyttäjäryhmää. Ne ovat viestitoimintojen aktiivikäyttäjät, kuvaustoimintojen aktiivikäyttäjät, teknologian keskivertokäyttäjät ja teknologian passiivikäyttäjät. Matkapuhelimen ja verkko-oppimisympäristön käyttöön sisältyviä oppimista tukevia tekijöitä olivat vuorovaikutuksen, muistitoimintojen ja tiedon prosessoinnin tukeminen. Oppilaiden työssäoppimisjaksolla ottamiin valokuviin tallentui myös tietoa, jota oppilaat pystyivät tarvittaessa myöhemmin hyödyntämään. Oppilaat kokivat oppineensa työssäoppimisjaksollaan työssä tarvittavia perustietoja ja -taitoja, rutiinia ja varmuutta, tilannekohtaisia toimintataitoja sekä aiempaa syvällisempää ja laajempaa tietoa. Ammattitaidon kehittymisessä tapahtui muutoksia tutkimuksen aikana eniten aiempaa syvällisemmän ja laajemman tiedon oppimisessa. Sen sijaan työssä tarvittavien perustietojen ja -taitojen oppimisessa ei tapahtunut muutoksia. Syvällisimmät ja laajimmat tiedot ilmaisivat oppineensa viestitoimintojen aktiivikäyttäjät. Tulosten perusteella opetusteknologian käyttö lisää työssäoppimisen sosiaalisuutta ja ohjausmahdollisuuksia erityisesti tilanteissa, joissa oppilaat tekevät työtä yksin ilman ohjaajan jatkuvaa läsnäoloa. Samalla oppimisen itseohjautuvuuden ja itsenäisen reflektion vaatimus pienenee. Opetusteknologian aktiivinen ja monipuolinen käyttö parantaa erityisesti opittavien töiden käsitteellistä ymmärtämistä, tilannesidonnaisen tiedon luomista sekä kokonaisuuksien muodostumista.

Abstract This research deals with the strengthening of work-life cooperation in secondary vocational music education leading to basic qualification. The starting point is to examine students' and professional musicians’ action processes in workshops based on a new kind of cooperation in on-the-job learning and to evaluate their suitability to arranging on-the-job learning. The original publications are joined by the framework of sociocultural learning. The purpose of this research is to add understanding about realizing work-life cooperation and learning produced in workshop action in the education of musicians. The pedagogical purpose is to open paths to planning and availing of problem-based learning in on-the-job method which adds to the learner´s involvement. The research is a qualitative case study comprising the total of 143 students and several teachers in the Conservatoire in Oulu and a few professional musicians. The research material (original publications I-III) consists of structured questionnaires, namely: a) students' workshop plans and learning objectives written before the workshops, and b) the written reflective reports after the workshop experiences. The research data was dealt with a theory-based contents analysis. The data was transcribed and tabulated according to a Finnish meta-study categories of learning obstacles and promoters. To widen his understanding of the workshop method the researcher acted as a participating observer in the workshops of Conservatory teachers and professional musicians (6 workshops) the results of which were reported in the original publication IV. The research results show that acting as a musician in a workshop supports learning professional skills and the key competences of lifelong learning. From the pedagogical viewpoint workshop action 1) emphasizes the learner's initiative and taking responsibility, 2) offers work environments typical of music field, 3) builds the action on problem solving and interaction, and 4) changes the role of a visiting professional musician from a source of information and the demonstrator of the “right” performances to a fellow musician. The challenge of vocational teachers is to develop their pedagogical competencies especially in the designing and coordinating learning environments that support students´ learning broadly. This research will bring a new, concrete viewpoint to the planning and implementation of work-life cooperation. / Tiivistelmä Tutkimus käsittelee työelämäyhteistyön vahvistamista musiikkialan perustutkintoon johtavassa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Lähtökohtana on tarkastella opiskelijoiden ja ammattimuusikoiden uudenlaiseen yhteistyöhön perustuvien työssäoppimisen työpajojen toimintaprosesseja sekä arvioida niiden soveltuvuutta työssäoppimisen järjestämisessä. Empiiristä tutkimusta yhdistää sosiokulttuurisen oppimisen viitekehys. Tutkimuksen tavoite on lisätä ymmärrystä työelämäyhteistyön toteuttamisesta sekä työpajatoiminnan tuottamasta oppimisesta muusikoiden koulutuksessa. Pedagogisena tavoitteena on avata suuntia opiskelijan osallisuutta lisäävän, ongelmaperustaisen työssäoppimismenetelmän suunnittelulle ja hyödyntämiselle. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, johon osallistui vuosina 2003–2011 yhteensä 143 Oulun konservatorion opiskelijaa, lukuisia opettajia sekä ammattimuusikoita. Tutkimusaineisto koostuu (osajulkaisut I–III) strukturoiduista kyselyistä, joita ovat: a) opiskelijoiden ennen työpajaa kirjoittamat työpajasuunnitelmat ja oppimistavoitteet sekä b) työpajan jälkeen tehdyt kokemusten kirjalliset reflektoinnit. Aineiston analyysissä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto litteroitiin ja taulukoitiin suomalaisen työssäoppimisesta tehdyn metatutkimuksen oppimista edistävien ja estävien kategorioiden mukaan. Työpajamenetelmään liittyvän ymmärryksen laajentamiseksi tutkija teki osallistuvaa havainnointia konservatorion opettajien ja ammattimuusikoiden työpajoissa (6 kpl), joiden tuloksista raportoitiin osajulkaisussa IV. Tutkimustulokset osoittavat, että muusikkona toimiminen työpajassa tukee oppimista ammatillisen osaamisen sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen kehittymisen osalta. Pedagogisesta näkökulmasta työpajatyöskentelyssä korostuvat 1) oppijan aloitteellisuus ja vastuun ottaminen, 2) toimiminen musiikkialalle tyypillisissä työympäristöissä, 3) ongelmanratkaisukeskeisyys ja vuorovaikutus, 4) kanssamuusikkous – vierailevan ammattimuusikon muuttunut rooli tietoa jakavasta mestarista ja ”oikeiden” suoritusten demonstroijasta yhtyekumppaniksi. Ammatillisten opettajien haasteena on kehittää pedagogista osaamistaan erityisesti opiskelijoiden oppimista laaja-alaisesti tukevien oppimisympäristöjen suunnittelussa ja koordinoinnissa. Tämä tutkimus tuo uuden, konkreettisen näkökulman työelämäyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen.