There is widespread research evidence that sense of belonging to school is critical to the success of public education. Schools are influential settings for extra-familial socialization and therefore important places to satisfy children’s social and psychological needs, such as the innate need to belong. In case individual’s need of belonging and participation are not satisfied, the situation might lead into voluntary or involuntary social exclusion. Avoiding this is of particular concern to societies, not only because of moral reasons and legally binding curriculum, but also because of long-term impact on social stability and prosperity.
The purpose of this descriptive literature review is to have an overview of what kind of perspectives have been taken, and what kind of claims have emerged in the prior research on sense of belonging. The research questions are what is sense of belonging, and why and how should it be nurtured in inclusive basic education. The sources of information are mainly psychological, educational and sociological studies about belonging, with special focus on studies related to school context. The most central sources of this thesis have been published in peer reviewed academic journals in either Finnish or in English.
Based on the literature review I suggest that the transdisciplinary conceptualization of sense of belonging developed by Mahar, Cobigo and Stuart (2012) should be used in future research, as it captures all the dimensions of sense of belonging: subjectivity, reciprocity, groundedness, dynamism and self-determination. A positive sense of belonging among pupils should be considered as a high priority among educators, other school-based adults as well as decision makers, because when the need to belong is met, positive outcomes occur for example in academic performance. Sense of belonging can be nurtured by focusing on nurturing social relationships and taking into consideration the structural and contextual characteristics of school, such as physical environment and amenities of the school, safety, the presence of supporting resources, used learning methods and teachers’ attitudes. When striving for inclusive education, it is crucial that teachers consciously aim to create a new kind of national identity and culture that enables everyone’s sense of belonging. / Tutkimustiedon valossa yhteenkuuluvuuden tunteen on sanottu olevan ratkaisevassa roolissa julkisen koulutuksen onnistumisessa. Koulut ovat merkittäviä perheen ulkopuolisia sosiaalisia ympäristöjä ja siksi tärkeitä lapsen sosiaalisten ja psykologisten tarpeiden, kuten synnynnäisen yhteenkuuluvuuden tarpeen tyydyttämiselle. Mikäli yksilön yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tarpeet eivät tyydyty, seurauksena voi olla joko vapaaehtoinen tai tahdosta riippumaton syrjäytyminen. Syrjäytymisen välttäminen on yhteiskunnalle erityisen tärkeää, ei pelkästään moraalisten syiden ja laillisesti sitovan opetussuunnitelman vuoksi, vaan lisäksi koska sillä tiedetään olevan pitkäaikaisia vaikutuksia myös yhteiskunnan sosiaaliseen vakauteen ja hyvinvointiin.
Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tehdä yleiskatsaus aikaisempaan tutkimukseen yhteenkuuluvuuden tunteesta. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä yhteenkuuluvuuden tunne on sekä miksi ja miten siitä tulisi pitää huolta inklusiivisessa perusopetuksessa. Perehdyin tutkimusaiheeseeni monipuolisen teoreettisen katsauksen kautta. Keskeisimpänä lähdeaineistona toimivat aikaisemmin tutkimusaiheesta tehdyt ja mielellään koulumaailmaan liittyvät psykologiset, kasvatustieteelliset ja sosiologiset tutkimukset. Tutkimuksen tärkeimmät lähteet on julkaistu vertaisarvioiduissa akateemisissa lehdissä joko suomen ja englannin kielellä.
Kirjallisuuskatsauksen pohjalta ehdotan, että tulevaisuuden tutkimuksissa käytettäisiin tutkijoiden Mahar, Cobigo ja Stuart (2012) kehittämää yhteenkuuluvuuden tunteen poikkitieteellistä käsitettä, sillä siinä yhdistyvät kaikki yhteenkuuluvuuden tunteen ulottuvuudet: subjektiivisuus, vastavuoroisuus, perusteltavuus (groundedness), dynaamisuus ja itsemääräämisoikeus. Oppilaiden positiivisen yhteenkuuluvuuden tunteen tulisi olla korkealla opettajien, muiden koulun aikuisten ja päättäjien tärkeysjärjestyksessä, koska sillä tutkimusten mukaan sillä on positiivisia seurauksia esimerkiksi koulumenestykseen. Yhteenkuuluvuuden tunteeseen pystyy vaikuttamaan keskittymällä sosiaalisten suhteiden hoivaamiseen sekä ottamalla huomioon koulun rakenteet ja kontekstuaaliset piirteet, kuten koulun fyysisen ympäristön ja palvelut, turvallisuuden, tukiresurssien olemassaolon, käytetyt opiskelutavat ja opettajien asenteet. Pyrittäessä inklusiiviseen opetukseen, opettajien täytyy tietoisesti pyrkiä luomaan uutta kansallista identiteettiä ja kulttuuria, joka mahdollistaisi kaikkien yhteenkuuluvuuden tunteen.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201811233104 |
| Date | 23 November 2018 |
| Creators | Roiha, A. (Anu) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/bachelorThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Anu Roiha, 2018 |
Page generated in 0.0016 seconds