Tämä pro gradu-työ käsittelee transsukupuolisten identiteetin rakentamiseen liittyvää informaatiokäyttäytymistä. Tutkimuksen kohteena on suomalaiset transsukupuoliset. Heidän informaatiokäyttäytymistä ei ole tutkittu aiemmin, joten aiheen tutkiminen on tärkeää. Transsukupuoliset ovat yksi sukupuolivähemmistöistä. He ovat ihmisiä, jotka eivät koe kuuluvansa siihen sukupuoleen, johon heidät on syntymässä määritelty. Monet transsukupuoliset haluavat korjata kehonsa vastaamaan sitä sukupuolta, johon he kokevat kuuluvansa. Informaatiokäyttäytyminen liittyy siihen, kuinka ihmiset ovat tekemisissä informaation kanssa. Se sisältää sekä aktiivisen että passiivisen informaation etsinnän ja käytön. Tässä tutkimuksessa selvitettiin transsukupuolisten tiedontarpeita, niiden muuttumista, tiedonhankintaan käytettyjä lähteitä, vertaistuen merkitystä tiedon saamiselle, tiedon jakamista sekä ongelmia ja esteitä, joita tiedonhankintaan oli liittynyt. Tutkimuksessa haastateltiin kahtatoista transsukupuolista henkilöä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelu on laadullinen tutkimusmenetelmä, eikä sen avulla saadut tulokset ole yleistettävissä. Tutkimuksen avulla saatiin selville, että haastateltavat olivat tarvinneet transsukupuolisuutta ja sukupuolivähemmistöjä käsittelevää tietoa oman sukupuoli-identiteettinsä rakentamiseen. Alkuvaiheen tiedonhankinnassa sattumalla oli iso osuus tiedon saamisessa. Oman sukupuoli-identiteetin muodostuminen oli alkanut vasta, kun transsukupuolisuudesta oli saatu tietoa. Vertaistuella ja muilla transsukupuolisilla oli suuri merkitys tiedon saamiselle. Haastateltavien tiedontarpeet olivat heidän elämänsä aikana muuttuneet oman identiteetin muotouduttua. Osa haastateltavista ei enää hakenut tietoa transsukupuolisuudesta aktiivisesti. Transsukupuoliset olivat toimineet tiedon jakajina kertoen ilmiöstä siitä tietämättömille sekä jakaen tietoa ajankohtaisista asioista muille transsukupuolisille. Transsukupuolisuutta koskevaa tietoa ei ole helposti saatavilla ja tiedon saamiseen liittyy paljon esteitä. Esteitä tiedon saamisessa oli koettu etenkin tiedonhankinnan alkuvaiheessa, jolloin haastateltavilla ei ollut vielä sanoja, joilla hakea tietoa. Suurin osa esteistä johtui tiedonlähteiden ominaisuuksista. Tieto saattoi olla vaikeasti saatavilla tai se ei ollut luotettavaa. Myös sukupuolenkorjaushoitoja koskevaa tietoa oli vaikea saada. Tässä tutkimuksessa luotiin kolmen teorian (Wilsonin 1997; Williamsonin 1998; McKenzie 2003) pohjalta informaatiokäyttäytymisen ja tiedonhankinnan esteiden malli. Tämä malli kuvaa informaatiokäyttäytymistä ottaen huomioon informaatiokäyttäytymisen tavat ja ympäristöt sekä siihen vaikuttavat esteet. Mallia hyödynnettiin tämän tutkimuksen tutkimustulosten tarkastelussa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201309141696 |
| Date | 16 September 2013 |
| Creators | Pohjanen, A. (Aira) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Aira Pohjanen, 2013 |
Page generated in 0.0022 seconds