This study looks into the ways language acquisition is presented in peacekeeping and what are the linguistic requirements for working in a peacekeeping organization. The study also provides some possibilities for the results to be used by the peacekeeping organization in planning and organizing the language training of future peacekeepers in order to meet the linguistic requirements of peacekeeping more efficiently.
The data mainly consists of recordings gathered during and after two separate tours of duty in peacekeeping work in Afghanistan. The gathered data was first assessed according to the assessment scales provided by the Common European Framework of Reference for Languages (CEFR) and the results were compared with a similar setting with Finnish employees working in a foreign language environment. The data has been divided into three separate phases, where the first phase represents the starting level of the subject’s language skills, the second phase represents the language skills resulted from active use of the target language at work, and the third phase represents the permanence of the improved language skills over a period of language use less active than between the first two phases. In each phase, the recordings were assessed according to each of the assessment scales for communicative language competences provided by the CEFR. The result of each assessment was compared to the corresponding assessment on the next phase, which made the language proficiency progress more measurable.
The results of the research showed that most of the language competences categorized by the CEFR were permanently improved, or in other words, the results of both the second as well as the third phase were improved comparing to the first phase. Few of the competences did not improve at all, which was partly the result of the lack of those skills interfering with the message the least.
According to the results, the future language training of peacekeepers could be more effective if peacekeepers were given more practical exercises regarding English in peacekeeping. Also, the awareness and tracking the progress of their own language skills could make the peacekeepers more efficient in communicating in a foreign language. / Tässä tutkimuksessa perehdytään niihin tapoihin joilla kielen omaksuminen ilmenee rauhanturvatyössä ja mitä kielellisiä vaatimuksia työskentely rauhanturvaorganisaatiossa asettaa. Tutkimus tarjoaa myös muutamia mahdollisuuksia tulosten käyttämiseen rauhanturvaorganisaation kielellisen harjoittelun suunnitteluun ja järjestämiseen, jotta rauhanturvatyön asettamat kielelliset vaatimukset voitaisiin täyttää tehokkaammin.
Aineisto koostuu pääosin äänitteistä, jotka on kerätty kahden Afganistanin rauhantuvatyön rotaation aikana ja niiden jälkeen. Kerätty aineisto ensin arvioitiin Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) arviointiasteikkojen mukaan ja tuloksia verrattiin vastaavanlaiseen asetelmaan, jossa tutkittiin suomalaisia työntekijöitä vieraskielisessa työympäristössä. Aineisto on jaettu kolmeen vaiheeseen, jossa ensimmäinen edustaa koehenkilön lähtötasoa, toinen vaihe edustaa työnteon lomassa kohdekielen aktiivisesta käytöstä johtunutta kielitaitoa, ja kolmas vaihe edustaa kielitaidon kehityksen pysyvyyttä ajanjakson jälkeen jolloin kielenkäyttö on ollut vähemmän aktiivista verrattuna ensimmäisen ja toisen vaiheen väliseen aikajaksoon. Äänitteet arvioitiin kussakin vaiheessa jokaisen CEFR:in viestinnällisyyteen perustuvan kielitaidon arviointiasteikon mukaan. Kunkin arvioinnin tuloksia verrattiin vastaavaan arviointiin seuraavassa vaiheessa, joka mahdollisti kielitaidon kehittymisen tekemisen mittaamiskelpoisemmaksi.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että CEFR:n luokittelemista kielitaidoista useimmat kehittyivät pysyvästi, tai toisin sanoen, sekä toisen että kolmannen vaiheen tulokset olivat ensimmäisen vaiheen tuloksia parempia. Vain harvat kielitaidoista eivät kehittyneet lainkaan, joka johtuu osittain siitä, että kyseisten kielitaitojen puutteet haittasivat kielenkäytön viestinnällisyyttä vähiten.
Tulokset osoittavat, että rauhanturvaajien kielitaidon koulutus voisi tulevaisuudessa olla tehokkaampaa, mikäli rauhanturvaajille tarjottaisiin käytännöllisempiä harjoituksia liittyen englannin kielen käyttöön rauhanturvatyössä. Lisäksi omien kielitaitojen tiedostaminen ja niiden kehittymisen seuraaminen saattaisivat tehdä rauhanturvaajista tehokkaampia vieraan kielen käyttäjiä viestinnällisyyden kannalta.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201305201318 |
| Date | 22 May 2013 |
| Creators | Anttila, J. (Juha) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Juha Anttila, 2013 |
Page generated in 0.0019 seconds