This thesis presents a perceptual study of difficulties met by native speakers of English in the production of the durational patterns of Finnish disyllabic word structures. The primary purpose of the analysis was to investigate how a message changes on the way from text to utterance and further from utterance to perception, and then to evaluate how well the informants have managed in their utterances on the basis of the listeners’ perceptions.
The test material of 70 words contains words pairs consisting of meaningful disyllabic Finnish words and pseudowords in random order. The meaningful words were selected so that an expected quantitative deviation would form a minimal pair with an alternative that they can be mixed with. The words were read by nine informants in a noiseless speech lab, their productions were recorded, and the recordings were played to groups of upper secondary school students, whose task was to write down their immediate perceptions. The perception data amounting to 14,350 samples was inserted to a tailored relational database for analysis.
The perception analysis was made from two main points of view, focusing on quantitative changes in different syllable patterns and on the individual tendencies of the informants, including some notions of qualitative characteristics as well. The findings were, when necessary, supported by results derived from segmental phonetic measurements. All quantitative deviation types, which in this disyllabic material are shortening and lengthening of the vowel in both syllable positions and that of consonants on both sides of the syllable boundary, were analysed from the original words in each syllable pattern.
By far the most common and the most persistent deviation type is shortening of the vowel in the second syllable. Problems are typically faced with patterns that contain both short and long sound segments, especially those containing a consonant cluster at the syllable boundary. Words with evenly long, either short or long sound segments are the easiest ones to master. Shortening of the vowel in the first syllable is the next most common occurrence. Durational problems at the syllable boundary, the most common being the double-length consonant perceived as short, are a challenging group altogether. These changes are typically coupled so that on the basis of the perceptions, simultaneous shortening and lengthening of the sound sequences occur on both sides of the syllable boundary, resulting in perceptions that are perhaps furthest away from the intended utterance and thus hard to understand.
The study underlines the importance of mastering the quantitative opposition in Finnish from the viewpoint of successful communication. On the basis of the findings of this study training material for those learning Finnish as a second language could be tailored to better serve the needs of native English speakers. / Tässä pro gradu -tutkielmassa esitellään havaintoaineistoon perustuva tutkimus vaikeuksista, joita englanninkieliset suomenoppijat kohtaavat pyrkiessään tuottamaan rakenteeltaan suomen kielen mukaisia kaksitavuisia sanoja. Analyysin päätarkoitus oli selvittää, kuinka viesti muuttuu matkalla tekstistä lausumaksi ja lausumasta havainnoksi, ja sen jälkeen arvioida äidinkielenään suomea puhuvien kuuntelijoiden havaintojen perusteella, kuinka hyvin informantit onnistuivat tuotoksissaan.
70 sanan testiaineisto koostuu sanapareista, joissa on oikeita kaksitavuisia suomen kielen sanoja ja rakenteeltaan samanlaisia hölynpölysanoja satunnaisessa järjestyksessä. Merkitykselliset sanat laadittiin siten, että ennustettava kvantiteetin poikkeama tuottaisi niiden kanssa minimiparin. Kaikki yhdeksän informanttia lausuivat sanat äänieristetyssä studiossa, heidän tuotoksensa tallennettiin, ja tallenteet esitettiin lukioluokan oppilaista koostuville kuulijaryhmille. Heidän välittömät kirjalliset havaintonsa, 14350 yksittäistä näytettä, syötettiin analysoitavaksi tätä tarkoitusta varten räätälöityyn relaatiotietokantaan.
Havaintoaineistoa analysoitiin kahdesta näkökulmasta, yhtäältä tarkastellen kvantitatiivisia poikkeamia kussakin tavurakenteessa ja toisaalta kunkin informantin vastaavia yksilöllisiä piirteitä tehden huomioita myös laadullisista poikkeamista. Tarvittaessa havaintojen analyysiä täydennettiin foneettisista mittauksista saaduilla tuloksilla. Analyysi kattoi kaikki mahdolliset kvantitatiiviset poikkeamatyypit, joita tällaisessa aineistossa voivat olla vokaalin piteneminen tai lyheneminen kummassakin tavussa tai konsonantin piteneminen tai lyheneminen tavunrajalla.
Selkeästi yleisin ja sitkein poikkeamatyyppi aineistossa on toisen tavun vokaalin lyheneminen. Eniten tätä esiintyy tavurakenteissa, joissa on sekä lyhyitä että pitkiä äännesegmenttejä, ja eritoten silloin, kun tavunrajalla on konsonanttiklusteri. Helpoimpia tuottaa ovat sellaiset sanat, joissa kaikki segmentit ovat joko pitkiä tai lyhyitä. Toiseksi yleisin poikkeamatyyppi on ensitavun pitkän vokaalin lyheneminen. Erilaiset tavunrajan kestopoikkeamat, yleisimpänä niistä kaksoiskonsonantin havaitseminen lyhyenä, ovat kokonaisuudessaan haastava ryhmä. Nämä muutokset liittyvät tyypillisesti yhteen niin, että tavunrajalla tapahtuu samanaikaisesti sekä äännesegmenttien lyhenemistä että pitenemistä, mikä johtaa havaintoihin, jotka ovat kenties kauimpana alkuperäisestä tarkoitteestaan ja siten vaikeita ymmärtää.
Tutkimus korostaa suomen kvantiteettiopposition hallinnan merkitystä kommunikaation sujuvuuden kannalta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää koulutusmateriaalin laadinnassa äidinkielenään englantia puhuville suomen kielen oppijoille.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201410041921 |
| Date | 06 October 2014 |
| Creators | Rissanen, J. (Janne) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Janne Rissanen, 2014 |
Page generated in 0.0021 seconds