Scotland voted for independence in September 18th 2014. The referendum got a lot of media attention, and many aspects of the possible independence were discussed in virtually every media in the United Kingdom and all over the world. The independence was supported by the so-called Yes campaign, mainly organized by the leading party in the Scottish Parliament, the Scottish National Party. The opposing side of the argument was the Better Together campaign, which had the support of the other major parties in Scotland, as well as many other individuals. The study examines different ways of media persuasion and influence by discussing what ways the media can affect political discussion and people’s opinions. In addition, such themes as Scotland’s history, online news, language and power and the power of the media are discussed in relevance to the study. The data used in the study are from the websites of two Scottish newspapers: the Scotsman (scotsman.com) and Herald Scotland (heralaldscotland.com). The 17 articles chosen for the study are from before the 2014 referendum took place. The main methods used in the study are presupposition (i.e. assuming something is true without further explanation), agenda setting (e.g. what is emphasized and what is left out) and message framing (how an issue is characterized in a text and how it us understood). Three major themes stood out in the data used: the first was the theme of national identity and historical references, the second was uncertainty and fear, and the final theme was the SNP leader Alex Salmond as the face of independence. It is shown in the study Scottish national identity and historical references were more often used by the Yes side, whereas fear and uncertainty were often referred to by the Better Together side. Finally, Alex Salmond was presented as the face of the entire independence movement by the unionist, and he was often presented in a negative light. The final part of the study contemplates some of the possibilities for why the people of Scotland voted No in 2014, which could be said to be the uncertainties about the possible independence, as well as the untrustworthiness of Alex Salmond as a political leader. On the other hand, the people who voted Yes could be said to be the people who were unhappy with the political decisions made by Westminster, and wanted Scotland to be able to make its own decisions. / Skotlanti järjesti kansanäänestyksen itsenäisyydestään 18. syyskuuta vuonna 2014. Itsenäisyyden puolesta toimi Kyllä -kampanja, jota johti Skotlannin parlamentin johtava puolue, Skotlannin Kansallispuolue. Unionissa pysymistä kannatti Better Together (parempi yhdessä) -kampanja, joka sai tukea muilta Skotlannin pääpuolueilta sekä monilta muilta yksittäisiltä poliitikoilta esimerkiksi Englannissa. Äänestystä käsiteltiin laajasti kaikissa medioissa niin Yhdistyneessä Kuningakunnassa kuin muualla maailmassakin. Tutkielmassa käsitellään median vaikutuskeinoja poliittisessa keskustelussa. Sen tarkoituksena on osoittaa, mitä keinoja käyttäen esimerkiksi sanomalehdet voivat vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Tämän lisäksi käsitellään lyhyesti Skotlannin historiaa, internet uutisia sekä kielen ja median vallankäyttöä. Tutkimusmateriaalina on käytetty kahden Skotlantilaisen sanomalehden nettisivuja, jotka ovat the Scotsman (scotsman.com) ja Herald Scotland (heraldscotland.com). Valitut 17 artikkelia ovat ajalta ennen vuoden 2014 äänestystä. Keskeisinä metodeina tutkielmassa on käytetty niin sanottua presuppositio tai ennakko-otaksuma -teoriaa, jonka mukaan jonkin asian sanotaan tai vihjataan olevan totta ilman enempää selvennystä. Toisena metodina on agenda setting -teoria, jossa esimerkiksi pohditaan, mitä tekstissä korostetaan ja mitä jätetään pois. Viimeisenä tutkielmassa on hyödynnetty viestin kehystämis eli message framing -teoriaa, jonka mukaan viestin esitystapa vaikuttaa siihen, miten yleisö sen ymmärtää. Tutkimusmateriaalista nousi esiin kolme pääteemaa, joita olivat kansallisidentiteetti ja historialliset viittaukset, epävarmuus ja pelko sekä Skotlannin kansallispuolueen johtaja Alex Salmond itsenäisyysaatteen kasvoina. Tutkimuksesta selviää, että nettiartikkeleissa kansallisidentiteettiä ja historiallisia viittauksia käyttivät hyödykseen eniten itsenäisyyden kannattajat, kun taas epävarmuuden ja pelon teemat esiintyivät voimakkaasti unionia puolustavissa teksteissä. Lisäksi unionia kannattavissa lausunnoissa Alex Salmond esitettiin usein koko itsenäisyysaatteen kasvoina, ja usein negatiivisessa valossa. Tutkielman lopuksi pohditaan syitä sille, miksi skotlantilaiset äänestivät itsenäisyydelle Ei vuonna 2014. Tulosten perusteella mahdollisen itsenäisyyden epävarmat seuraukset sekä Alex Salmondin epäluotettavuus poliittisena johtajana olivat suuressa roolissa äänestyksen lopputuloksessa. Toisaalta Kyllä -äänen puoltajia voidaan sano olleen ne ihmiset, jotka kokivat olevansa tyytymöttämiä Iso-Britannian hallituksen tekemiin päätöksiin ja halusivat Skotlannin täyden päätäntävallan sitä koskevissa asioissa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201705111797 |
| Date | 11 May 2017 |
| Creators | Kaisanlahti, A. (Anniina) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Anniina Kaisanlahti, 2017 |
Page generated in 0.0018 seconds