During the 21st century, online communities that crowdsource audiovisual translations have been born alongside the professional translation agencies. These amateurs translate subtitles for their own favourite movies and TV series, and share them online for other fans free of charge. The aim of this study is to find out whether the use of translation techniques differ between commercial and crowdsourced translations, and if they do, why, and how that affects the comprehensibility of the translation. The data for the study consists of two translations, one crowdsourced and one commercial, of the same source material: the introductory act of one episode of the American situational comedy How I Met Your Mother. The analysis is based on nine translation techniques described by translation researchers Vinay, Darbelnet, Malone and Retsker: literal translation, borrowing, calque, transposition, modulation, equivalence, adaptation, omissions and compensations. The results of the study show that the translator of the commercial subtitles has aimed for more concise translation to follow the stricter technical limitations, such as the number of characters that can be visible in a screen text. This is done by favouring the use of adaptations and omissions and avoiding the use of literal translations. The crowdsourced subtitle, on the other hand, stayed more faithful to the source material where the broader limitations allow it. Because the data of the study is rather small, the results are not to be generalized into all commercial and crowdsourced subtitles. / Ammattimaisen audiovisuaalisen kääntämisen rinnalle on 2000-luvun aikana syntynyt Internetissä toimivia verkkoyhteisöjä, jotka talkoistavat käännöksiä: amatöörit kääntävät tekstityksiä omiin suosikkielokuviinsa ja -TV-sarjoihinsa ja jakavat niitä ilmaiseksi muille saman materiaalin faneille. Tämän tutkielman päämääränä on selvittää, eroavatko talkoistetut käännökset kaupallisista käännöksistä niissä käytetyiden käännösstrategioiden osalta, ja jos eroavat, miksi, ja miten se vaikuttaa käännöksen ymmärrettävyyteen. Tutkimuksen aineistona on samasta lähdemateriaalista, Ensisilmäyksellä-tv-sarjan erään jakson alkunäytöksestä, tehdyt kaksi eri käännöstä. Analyysi pohjautuu yhdeksään käännösstrategiaan, jotka käännöstieteen tutkijat Vinay, Darbelnet, Malone ja Retsker ovat kategorisoineet: sananmukaiset käännökset, sanalainat, käännöslainat, uudelleenmuotoilut, mukautukset, vastaavuudet, sopeutukset, poisjätöt ja täydennykset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaupallisessa käännöksessä kääntäjä on pyrkinyt pitämään ilmaisun suppeampana pysyäkseen tiukemmissa teknisissä vaatimuksissa, kuten yhteen ruututekstiin mahtuvien merkkien rajoituksessa. Tämä näkyy erityisesti mukautusten ja poisjättöjen suosimisena ja sananmukaisten käännösten välttämisenä. Talkoistetuissa tekstityksissä sen sijaan pitäydyttiin uskollisempana lähdetekstille väljempien rajoitusten sen mahdollistaessa. Koska tutkimuksen aineisto on suppea, tulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin kaupallisiin ja talkoistettuihin tekstityksiin.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201602041122 |
| Date | 08 February 2016 |
| Creators | Savilampi, H. (Henri) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/bachelorThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Henri Savilampi, 2016 |
Page generated in 0.0018 seconds