Tutkin kandidaatintutkielmassani Kolmenlaista komppia. Verbien heilua, huojua ja keinua semantiikkaa populaarimusiikin kontekstissa intransitiiviverbien heilua, huojua ja keinua merkityksiä, kun niitä käytetään niiden metaforisessa merkityksessä kuvailemaan musiikkiesityksen komppia, rytmitaustaa. Tutkimus nojaa teoreettisen viitekehyksen osalta kognitiivisen kieliopin käsityksiin verbeistä prosessuaalisen relaation ilmaisijoina sekä niin ikään kognitiivisen kieliopin hahmo–kehys-jakoon. Tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena on selvittää, minkälaisia eroja musiikkiin ammattilaisen näkökulmasta suhtautuvat informantit näkevät näiden konkreettisessa perusmerkityksessään jopa synonyymeinä pidettyjen liikeverbien välillä. Lisäksi halusin selvittää, mitkä tekijät muusikoiden mielestä vaikuttavat siihen, että komppi heiluu, huojuu tai keinuu. Käytin metodinani kyselytutkimusta, ja keräsin aineiston kyselylomakkeilla. Informantteja oli 40.
Kokemukseni perusteella muusikot ymmärtävät tutkimieni verbien kaltaiset metaforiset ilmaukset hyvin samalla tavalla ja niitä on täten myös helppo keksiä lisää. Kyse ei siis mielestäni ole slangista vaan jopa keholliseen kokemukseen perustuvasta kognitiivisesta prosessista. Tutkimukseni tukee tätä olettamusta: huomattavan suuri osa informanteista ei ole aikaisemmin edes kuullut käytettävän heilua-verbiä komppia kuvailtaessa, mutta heidän intuitiivinen käsityksensä sen merkityksestä ei juurikaan eroa niiden käsityksistä, jotka pitävät heilua-verbin käyttöä luontevana.
Hypoteesini oli, että muusikoiden mielestä kompin keinuminen on jotain, johon soittotilanteessa yleensä pyritään, heiluminen jotain, jota soittotilanteessa koetetaan välttää ja huojuminen jotain, jota yleensä pyritään välttämään, mutta joka joskus myös soveltuu tietynlaiseen musiikkiin. Tutkimustulokset tukevat hypoteesiani vahvasti. Muusikot tarkastelevat prosesseja heilua, huojua ja keinua erityisesti omaa toimintaansa, soittamista, vasten. Ammattitaidon merkitys nousee vastauksissa vahvasti esiin. Myös musiikkiesityksen tempolla ja esitettävän materiaalin tyylilajilla nähdään kuitenkin olevan vaikutusta etenkin kompin keinuntaan.
Nykytekniikalla on mahdollista luoda sähköisiä sanakirjoja, joihin mahtuu valtava määrä lekseemin käytön kannalta tärkeää tietoa. Uskon, että kandidaatintutkielmani kaltaisilla tutkimuksilla tulee olemaan oma roolinsa uudenlaisissa hypersanastoissa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201802081183 |
| Date | 08 February 2018 |
| Creators | Kantola, M. (Marko) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/bachelorThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Marko Kantola, 2018 |
Page generated in 0.0041 seconds