Thesis--Helsinki. / "Literaturverzeichnis": p. [168]-176.

Thesis--Helsinki. / Extra t.p. with thesis statement inserted. Bibliography: p. [222]-229.

Thesis--Helsinki. / "Literaturverzeichnis": p. [168]-176.

Thesis--Helsinki. / Extra t.p. with thesis statement inserted. Summary in German. Includes bibliographical references (p. 280-288).

Thesis (Ph. D.)--Ohio State University, 1985. / Includes bibliographical references (leaves 149-159).

Thesis: University of Helsinki.

Thesis (doctoral)--Helsingin yliopisto, 2000. / Includes bibliographical references (p. 204-217).

Vol. 1 is author's Thesis (doctoral)--Åbo akademi, 1978. / Vol. 1 has extra t.p. with thesis statement inserted. Vol. 1 has summary in French. Includes bibliographical references and index.

Tutkin kandidaatintutkielmassani inessiivin päätteiden ja jälkitavujen A-loppuisten vokaaliyhtymien variaatiota raahelaisnuorten puhekielessä. Lisäksi selvitän, millaisia sukupuolten välisiä eroja inessiivin ja jälkitavujen A-loppuisten vokaaliyhtymien edustuksessa esiintyy. Koska Raahe sijaistee Kalajoen–Pyhäjoen ja Oulun seudun murteen rajamaastossa, selvitän, kummalle murteelle tyypillisiä edustustapoja tutkimissani piirteissä ilmenee. Aineistonani olen käyttänyt neljää noin kolmenkymmenen minuutin mittaista parikeskustelua, jotka olen kerännyt lokakuussa 2018. Keskustelut on käyty samaa sukupuolta olevan ikätoverin kanssa. Aineistoni pohjalta saadut tulokset noudattavat pääosin aiempien tutkimustulosten linjaa. Inessiivin päätteen valinnassa tytöt suosivat yleiskielistä -ssA-varianttia, kun taas pojat käyttävät vanhan murteen mukaista -sA-muotoa. eA- ja OA-vokaaliyhtymien kohdalla tytöt suosivat assimiloituneita muotoja, kun taas pojilla vanhan murteen mukaiset variantit ovat yleisimpiä. Jälkitavujen iA- ja UA-variantit esiintyvät pääsääntöisesti aineistossani yleiskielisessä muodossa. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, sillä aineistossani esiintyy idiolekteittaisia eroja.

Tutkin kandidaatintutkielmassani vokaalivartaloiden yleistymistä verbien nähdä, tehdä, tulla, mennä, purra ja surra A-infinitiiveissä. Vokaalivartaloiden yleistyminen on ilmiö, jossa yleiskielen mukaisten konsonanttivartaloiden rinnalla on alkanut näkyä myös vokaalivartaloisia muotoja. Tarkastelen, esiintyykö vokaalivartaloisia A-infinitiivejä enemmän yleisemmissä vai harvinaisemmissa perussanoissa. Lisäksi tarkastelen, millaisissa syntaktisissa tehtävissä vokaalivartaloistuneet A-infinitiivit esiintyvät. Olen kerännyt aineistoni Korp-tietokannan Suomi24- ja Ylilauta-sivustojen keskustelupalstoja sisältävistä korpuksista. Aineistossani on yhteensä 408 vokaalivartaloisen A-infinitiivin sisältävää esiintymää. Havaitsin, että eniten vokaalivartaloisia A-infinitiivejä esiintyy nähdä-verbillä, joka on tutkimistani verbeistä yleisempien perussanojen joukossa. Muiden verbien osalta muotoja esiintyy aineistossani enemmän harvinaisemmissa kuin yleisemmissä perussanoissa. Vokaalivartaloisten A-infinitiivien syntaktisista tehtävistä yleisin on aineistossani verbiketju. Lisäksi A-infinitiivit esiintyvät aineistossani subjektina, objektina, nominin määritteenä, erilaisina irrallisina lausekkeina sekä erilaisissa nesessiivirakenteissa.