Spelling suggestions: "subject:"finnish anguage"" "subject:"finnish 1anguage""
1 |
Die gehaltenen, geflüsterten, und gesungenen vokale und nasale der finnischen spracheSovijärvi, Antti, January 1938 (has links)
Thesis--Helsinki. / "Literaturverzeichnis": p. [168]-176.
|
2 |
Oi- ja ei-nominit Länsi-Uudenmaan murteissa [Väitösk.] Helsingin Yliopisto.Lehtimäki, Pekka, January 1972 (has links)
Thesis--Helsinki. / Extra t.p. with thesis statement inserted. Bibliography: p. [222]-229.
|
3 |
Die gehaltenen, geflüsterten, und gesungenen vokale und nasale der finnischen spracheSovijärvi, Antti, January 1938 (has links)
Thesis--Helsinki. / "Literaturverzeichnis": p. [168]-176.
|
4 |
Suomen kielen kieltohakuiset verbit murreaineistoon perustuva syntaktis-semanttinen tutkimus /Kiuru, Silva. January 1977 (has links)
Thesis--Helsinki. / Extra t.p. with thesis statement inserted. Summary in German. Includes bibliographical references (p. 280-288).
|
5 |
Finnish particle clitics and general clitic theoryNevis, Joel Ashmore. January 1985 (has links)
Thesis (Ph. D.)--Ohio State University, 1985. / Includes bibliographical references (leaves 149-159).
|
6 |
Kantasuomalaiset pääpainottomain tavujen i-loppuiset diftongit Suomen murteissaRapola, Martti, January 1919 (has links)
Thesis: University of Helsinki.
|
7 |
Morfologiasta moniäänisyyteen suomen kielen kvasirakenteen merkitys, käyttö ja kehitys /Salminen, Taru. January 1900 (has links)
Thesis (doctoral)--Helsingin yliopisto, 2000. / Includes bibliographical references (p. 204-217).
|
8 |
Suomen kielen pluratiivit eli monikkosanat numeeris-semanttinen tutkimus /Ingo, Rune, January 1900 (has links)
Vol. 1 is author's Thesis (doctoral)--Åbo akademi, 1978. / Vol. 1 has extra t.p. with thesis statement inserted. Vol. 1 has summary in French. Includes bibliographical references and index.
|
9 |
Inessiivin ja jälkitavujen A-loppuisten vokaaliyhtymien variaatio raahelaisnuorten puhekielessäLehto, V. (Vilma) 04 February 2019 (has links)
Tutkin kandidaatintutkielmassani inessiivin päätteiden ja jälkitavujen A-loppuisten vokaaliyhtymien variaatiota raahelaisnuorten puhekielessä. Lisäksi selvitän, millaisia sukupuolten välisiä eroja inessiivin ja jälkitavujen A-loppuisten vokaaliyhtymien edustuksessa esiintyy. Koska Raahe sijaistee Kalajoen–Pyhäjoen ja Oulun seudun murteen rajamaastossa, selvitän, kummalle murteelle tyypillisiä edustustapoja tutkimissani piirteissä ilmenee. Aineistonani olen käyttänyt neljää noin kolmenkymmenen minuutin mittaista parikeskustelua, jotka olen kerännyt lokakuussa 2018. Keskustelut on käyty samaa sukupuolta olevan ikätoverin kanssa. Aineistoni pohjalta saadut tulokset noudattavat pääosin aiempien tutkimustulosten linjaa. Inessiivin päätteen valinnassa tytöt suosivat yleiskielistä -ssA-varianttia, kun taas pojat käyttävät vanhan murteen mukaista -sA-muotoa. eA- ja OA-vokaaliyhtymien kohdalla tytöt suosivat assimiloituneita muotoja, kun taas pojilla vanhan murteen mukaiset variantit ovat yleisimpiä. Jälkitavujen iA- ja UA-variantit esiintyvät pääsääntöisesti aineistossani yleiskielisessä muodossa. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, sillä aineistossani esiintyy idiolekteittaisia eroja.
|
10 |
Vokaalivartaloiden yleistyminen verbien nähdä, tehdä, tulla, mennä, purra ja surra A-infinitiiveissäKorja, E.-K. (Emma-Katariina) 04 February 2019 (has links)
Tutkin kandidaatintutkielmassani vokaalivartaloiden yleistymistä verbien nähdä, tehdä, tulla, mennä, purra ja surra A-infinitiiveissä. Vokaalivartaloiden yleistyminen on ilmiö, jossa yleiskielen mukaisten konsonanttivartaloiden rinnalla on alkanut näkyä myös vokaalivartaloisia muotoja. Tarkastelen, esiintyykö vokaalivartaloisia A-infinitiivejä enemmän yleisemmissä vai harvinaisemmissa perussanoissa. Lisäksi tarkastelen, millaisissa syntaktisissa tehtävissä vokaalivartaloistuneet A-infinitiivit esiintyvät. Olen kerännyt aineistoni Korp-tietokannan Suomi24- ja Ylilauta-sivustojen keskustelupalstoja sisältävistä korpuksista. Aineistossani on yhteensä 408 vokaalivartaloisen A-infinitiivin sisältävää esiintymää. Havaitsin, että eniten vokaalivartaloisia A-infinitiivejä esiintyy nähdä-verbillä, joka on tutkimistani verbeistä yleisempien perussanojen joukossa. Muiden verbien osalta muotoja esiintyy aineistossani enemmän harvinaisemmissa kuin yleisemmissä perussanoissa. Vokaalivartaloisten A-infinitiivien syntaktisista tehtävistä yleisin on aineistossani verbiketju. Lisäksi A-infinitiivit esiintyvät aineistossani subjektina, objektina, nominin määritteenä, erilaisina irrallisina lausekkeina sekä erilaisissa nesessiivirakenteissa.
|
Page generated in 0.03 seconds