Pro gradu -työssäni tutkin kuusamolaisnuorten puhekieltä ja sen tiedostamista. Informantteina minulla on 12 Kuusamon lukion opiskelijaa, joista kuusi on tyttöjä ja kuusi poikia. Tutkielmani kuuluu sosiolingvistiikan alaan, ja siinä yhdistyvät sosiolingvistinen variaationtutkimus ja kansandialektologia. Aineistoni koostuu nauhoitetuista haastatteluista ja informanttieni kirjoittamista puhekielisistä kirjoitelmista. Haastatteluiden avulla selvitän, millaisia puhekielen piirteitä nuoret käyttävät. Kirjoitelmien avulla puolestaan tutkin sitä, millaisia puhekielen piirteitä nuoret itse ajattelevat käyttävänsä. Lisäksi vertailen haastatteluissa ja kirjoitelmissa esiintyviä kielenpiirteitä keskenään. Näin saan selville, vastaavatko nuorten ajatukset heidän puhekielestään heidän todellista kielenkäyttöään. Selvitän myös, onko puhekielen käytössä tai sen tiedostamisessa sukupuolten välisiä eroja. Tutkittaviksi kielenpiirteiksi olen valinnut jälkitavujen A-loppuiset vokaaliyhtymät (eA, iA, OA ja UA), ts-yhtymän vastineet, svaavokaalin sekä yleis- ja erikoisgeminaation. Jälkitavujen eA-yhtymässä yleisin kuusamolaisnuorten käyttämä vastine on nykypuhekielinen ee. Se on yleisempi tyttöjen kuin poikien puheessa. Kirjoitelmissa ee-varianttia esiintyy sekä tytöillä että pojilla vähemmän kuin haastatteluissa, mutta tytöt kuitenkin tiedostavat sen paremmin kuin pojat. Paremmin tiedostettu on jälkitavujen iA-yhtymä. Siinä selkeästi yleisin nuorten käyttämä vastine on yleiskielen mukainen iA, joka on yhtä yleinen tytöillä ja pojilla niin haastatteluissa kuin kirjoitelmissakin. Jälkitavujen OA- ja UA-yhtymissä informanttini käyttävät puhekielessään useimmiten yleiskielisiä vastineita, ja näiden lisäksi esiintyvät ainoastaan monoftongiutuneet variantit OO ja UU. Pojat ajattelevat käyttävänsä enemmän yleiskielisiä vastineita kuin mitä he todellisuudessa tekevät, ja tytöt puolestaan pitävät monoftongivariantteja yleisempinä kuin se heidän puheessaan esiintyy. Kaikissa jälkitavujen A-loppuisissa vokaaliyhtymissä näkyy sama ilmiö: Kuusamon murteen mukaiset variantit ovat nuorten puheessa harvinaisia tai puuttuvat kokonaan. Niiden olemassaoloa ei myöskään tiedosteta. ts-yhtymän vastineena informanttini käyttävät useimmiten vahvassa asteessa tt:tä ja heikossa asteessa t:tä. Kuusamon murteen mukainen vahvan asteen ht-variantti on nuorten puheessa harvinainen. Kirjoitelmissakin yleisin on tt : t -vaihtelu yleiskielen ts-variantin ollessa toisella sijalla. Informanttini eivät kuitenkaan koe käyttävänsä ht-varianttia lainkaan. Pojat arvioivat olevansa yleiskielisempiä kuin he todellisuudessa ovat; tytöillä tilanne on päinvastainen. Svaavokaali on käymässä kuusamolaisten nuorten kielessä harvinaiseksi. Pojat käyttävät sitä enemmän kuin tytöt. Kirjoitelmissa svaa on vielä selvästi harvinaisempi kuin haastatteluissa. Yleisgeminaatio on nuorten puheessa svaata yleisempi. Sen käytössä ei ole suurta eroa tyttöjen ja poikien välillä, mutta tytöt tiedostavat sen paremmin kuin pojat. Yleisgeminaatio on kuitenkin yleisempi haastatteluissa kuin kirjoitelmissa niin tytöillä kuin pojillakin. Tämä voi olla merkki siitä, että yleisgeminaatiota ei haluta pitää omaan puhekieleen kuuluvana ilmiönä. Erikoisgeminaatiota käyttävät puheessaan kaikki informanttini, mutta kirjoitelmissa esiintyy vain yksi erikoisgeminaatiotapaus. Näin ollen erikoisgeminaation voi sanoa olevan heikosti tiedostettu kielenpiirre. Näyttää siltä, että nuoret kuusamolaiset luopuvat helposti murteenmukaisesta variantista ja käyttävät sen sijaan prestiisinmukaista muotoa. Tytöt tiedostavat oman puhekielensä piirteitä poikia paremmin, sillä poikien kirjoitelmat ovat yleiskielisempiä kuin tyttöjen. Tytöt puolestaan käyttävät prestiisivariantteja kirjoitelmissaan jopa useammin kuin puheessaan. Voi tosin olla, että lukiolaisnuoret ovat yleiskielisempiä ja prestiisinhakuisempia kuin muut nuoret. Tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista selvittää esimerkiksi sitä, eroavatko kuusamolaisten lukiolais- ja ammattikoululaisten nuorten puhekieli ja sen tiedostaminen toisistaan.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201305301382 |
| Date | 31 May 2013 |
| Creators | Luosujärvi, I. (Iina) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Iina Luosujärvi, 2013 |
Page generated in 0.0021 seconds