Olen tarkastellut ja vertaillut pro gradu -tutkielmassani ammattikoululaisten ja lukiolaisten yhdyssanojen oikeinkirjoitustaitoja. Tavoitteenani on ollut selvittää, millaiset yhdyssanat aiheuttavat opiskelijoille ongelmia sekä eroavatko juuri peruskoulunsa päättäneiden ammattikoululaisten ja lukiolaisten yhdyssanataidot toisistaan. Tutkimusaineistoni koostuu ammattikoululaisilla ja lukiolaisilla teetetystä osittaissanelutestistä. Hyväksyttävästi sanelun vastauslomakkeen täydensi yhteensä sata osallistujaa, joista 41 on ammattikoululaisia ja 59 lukiolaisia. Osallistujista tyttöjä on 47 ja poikia 53. Osittaissanelutesti on sanelutesti, jossa osallistujat kirjoittavat vastauslomakkeelle vain osan kuulemastaan. Vastauslomake sisältää 52 analysoitavaa virkettä, joista on poistettu yksi tai useampi sana. Osallistujien tehtävänä on täydentää virkkeet vastauslomakkeelle kuulemansa perusteella. Sanelutestillä testaan sekä yhteen että erilleen kirjoittamista, joten yhdyssanojen lisäksi testaan myös sanaliittojen hallintaa. Vastauslomakkeella on kaikkiaan 68 täydennettävää vastauskohtaa, joista 65 olen huomioinut analyysissani. Testattavat yhdyssanat ovat joko kaksi- tai kolmiosaisia. Yhdyssanojen ja sanaliittojen hallinnan lisäksi testattiin yhdysmerkin käyttöä. Sanelutestin kaikista vastauskohdista norminmukaisesti on kirjoitettu 61,5 %. Yhdyssanoista oikein yhteen on kirjoitettu 60,5 %. Sanaliitot on osattu paremmin, sillä niistä 71,5 % on kirjoitettu norminmukaisesti erilleen. Lukiolaiset ovat onnistuneet yhdyssanojen ja sanaliittojen oikeinkirjoituksessa ammattikoululaisia paremmin. Yhdyssanojen oikeinkirjoituksessa tytöt ovat olleet poikia parempia, mutta sanaliittojen kohdalla poikien virheiden prosentuaalinen määrä on pienempi kuin tytöillä. Kaksiosaiset yhdyssanat on osattu kolmiosaisia paremmin. Yhdyssanojen oikeinkirjoituksen hahmottamista on vaikeuttanut yhdyssanan pituuden lisäksi genetiivimuotoinen määriteosa. Yhdyssanoista, joiden määriteosa sisältää genetiiviin, on oikein kirjoitettu 53,2 %. Vastaavasti niistä yhdyssanoista. joiden määriteosassa ei ole genetiiviä, on kirjoitettu virheettömästi 67,9 %. Lisäksi tulokset osoittavat, ettei yhdysmerkin käyttöä hallita erityisen hyvin. Etenkin sanaliiton sisältävät yhdyssanat on osattu huonosti, sillä niistä vain 18,1 % on kirjoitettu oikein. Sanojen yhdistäminen on suomen kielen yleisin sananmuodostuskeino. Yhdyssanojen osuus kielemme sanastosta on joidenkin laskelmien mukaan jopa 65 %. Yhdyssanat ovat siis tärkeä osa suomen kieltä, ja niiden oikeinkirjoitus on osoitus äidinkielen osaamisesta. Yhdyssanavirheet ovat kuitenkin valitettavan yleisiä. Koululaisten oikeinkirjoitustaidot ovat heikentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Syiksi heikentymiselle on esitetty muun muassa kouluopetusta, nuorten lukuharrastuksen vähäisyyttä sekä englannin kielen valta-asemaa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201805312090 |
| Date | 01 June 2018 |
| Creators | Lauri, J. (Jenni) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Jenni Lauri, 2018 |
Page generated in 0.0017 seconds