Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Suomen täydelliset venäläisnaiset -tv-sarjan päähenkilöiden kieltä morfosyntaktisesta näkökulmasta. Tutkimukseni on tärkeä lisä S2-tutkimukselle, sillä venäjänkielisten suomea, etenkin puhuttua suomea, ei ole aiemmin tutkittu paljon. Tv-sarja koostuu 10 jaksosta, jotka kaikki ovat mukana aineistossani. Tutkin sitä, millaisia nominaalisten lauseenjäsenten epätyypillisyyksiä informanttien puheessa esiintyy. Tarkastelussa ovat subjektin, objektin, predikatiivin ja adverbiaalin sijan ja luvun epätyypillisyydet. Puhun tutkielmassani epätyypillisyyksistä, sillä mielestäni informanttien tuottamat natiivin kielelle epätyypilliset muodot eivät ole virheitä. En puhu virheistä, sillä mielestäni ei-natiivin kielenpuhujan kieli on yhtä arvokasta kuin mikä tahansa muu kielimuoto. Informanttien suomi on lisäksi erittäin edistynyttä, sillä kaikki informanttien tuottamat epätyypilliset muodot ovat ymmärrettäviä. Informantteja on neljä, sillä yhden päähenkilön suomi on natiivin tasolla, minkä vuoksi hänen kieltään ei voida tutkia virheanalyysin avulla. Tutkielmani on kvalitatiivinen: olen kiinnostunut siitä, millaisia informanttien tuottamat epätyypillisyydet ovat. Aineistosta poimimani esimerkit kuvaavat erityyppisiä epätyypillisyyksiä. Jokaisen esimerkin kohdalla käyn läpi, miten epätyypillinen sijanvalinta tai luvun valinta eroaa natiiville tyypillisestä muodosta. Viittaan lähteisiin, joissa selitetään, miksi sija tai luku on esimerkissä epätyypillinen. Tärkein lähde analyysissani on Iso suomen kielioppi. Epätyypillisyyksien määrät eivät ole tutkielmassani tarkastelun keskiössä. Metodina tutkielmassani käytän virheanalyysiä, jonka avulla löysin nominaalisten lauseenjäsenten epätyypillisyydet sarjan jaksoista. Epätyypillisyyksien tunnistamisen jälkeen luokittelin epätyypillisyydet, jotta voin kertoa epätyypillisyyksien määristä. Tutkielmani tuloksista selviää, että objekti aiheuttaa eniten epätyypillisyyksiä. Tämä ei ole yllättävää, sillä aiemmassa tutkimuksessa objektiin liittyvät epätyypillisyydet ovat olleet hyvin yleisiä. Ainestossani objektin epätyypillisyydet ovat useimmiten sellaisia, joissa tyypillisen partitiivin tai genetiivin asemesta informantit käyttävät epätyypillistä nominatiivin sijaa. Epätyypillisyyksiä aiheuttavat myös passiivilauseet sekä negatiiviset lauseet. Adverbiaalin epätyypillisyyksiä aineistossani on toiseksi eniten. Rektio vaikuttaa epätyypillisyyksiin merkittävästi. Informantit käyttävät myös usein ulkopaikallissijaa tyypillisen sisäpaikallissijan asemesta. Usein epätyypillinen adverbiaali on natiivin kielestä poikkeavassa nominatiivin sijassa. Subjekti ei aiheuta merkittävästi epätyypillisyyksiä. Perussubjektin kanssa informanteilla ei ole yleensä ongelmia, mutta sanajärjestyksen vaihtuessa, nesessiivirakenteen tai eksistentiaalilauseen yhteydessä epätyypillisiä subjekteja esiintyy. Predikatiivin epätyypillisyyksiä esiintyy vähiten. Yhteistä kaikille predikatiivin epätyypillisyyksille on, että ne kaikki ovat epätyypillisessä nominatiivin sijassa tyypillisen partitiivin asemesta. Aineistoni epätyypillisyydet ovat lähes yksinomaan sijan epätyypillisyyksiä — luvun epätyypillisyyksiä ei esiinny merkittävästi minkään nominaalisen lauseenjäsenen yhteydessä.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201609082724 |
| Date | 26 September 2016 |
| Creators | Leinonen, R. (Rikupekka) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Rikupekka Leinonen, 2016 |
Page generated in 0.0026 seconds