Tutkin pro gradu -työssäni, miten ammatillista perustutkintoa suorittavat opiskelijat asennoituvat äidinkielen oppiaineeseen ja miten hyödyllisenä he pitävät oppiaineen eri sisältöjä. Lisäksi tarkastelen, millainen osuus suomen kielellä on opiskelijoiden identiteetissä ja mitä he ajattelevat suomen kielen asemasta muiden kielten joukossa. Tutkielman aineistona ovat kyselylomakkeisiin saamani vastaukset, jotka on kerätty Oulun seudun ammattiopiston liiketalouden yksiköstä 23.11.2011, 19.12.2011 ja 20.12.2011. Tutkielmassa käsittelen yhteensä 34 opiskelijan vastauksia, joista 17 on naisten ja 17 miesten vastauksia. Tavoitteenani on tutkielman avulla lisätä tietoisuutta ammattiin opiskelevien opiskelijoiden asenteista. Tutkimukseni on luonteeltaan laadullista, ja sen teoreettisen viitekehyksen muodostaa sisällönanalyysi. Pyrin sisällönanalyysin avulla luomaan selkeän kuvauksen opiskelijoiden asennoitumisesta oppiaineeseen. Lisäksi tutkielma sisältää paikoin aineiston määrällistä tarkastelua. Analysoin aineistoani hyvin kevyesti myös kriittisen diskurssianalyysin avulla. Noin kaksi kolmasosaa informanteista pitää äidinkielen oppiainetta mielenkiintoisena, ja yksi kolmasosa vastaajista pitää oppiainetta tylsänä. Erot sukupuolten välillä eivät ole kovin suuret. Suosituimmaksi sisällöksi oppiaineessa nousee kirjoittaminen. Kielioppi ja kielenhuolto taas eivät kiinnosta opiskelijoita. Suurin osa informanteista pitää äidinkielen oppiainetta tarpeellisena ja hyödyllisenä. Hyödyllisin oppiaineen sisällöistä on informanttien mielestä vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen. Kun informantit perustelevat oppiaineen ja sen eri sisältöjen hyödyllisyyttä, he kirjoittautuvat erilaisiin hyötyyn liittyviin diskursseihin. Merkittävimmiksi diskursseiksi nousevat hyöty työelämässä, normatiivisuusdiskurssi ja äidinkieli välineenä muiden aineiden opiskelussa. Opiskelijoiden arvosanat korreloivat lievästi sen kanssa, miten he suhtautuvat oppiaineen kiinnostavuuteen. Suurin osa korkeampia arvosanoja saaneista informanteista pitää oppiainetta mielenkiintoisena. Informanttien arvosanat tosin ovat pääosin hyviä tai erinomaisia, joten aineiston pohjalta on vaikea arvioida, onko esimerkiksi heikommalla arvosanalla yhteyttä siihen, kuinka mielenkiintoiseksi oppiaine ajatellaan. Vain noin kolmasosa informanteista kertoo, että kielellä on jotain merkitystä heidän identiteetissään. Huomattavaa on, että suurin osa informanteista ei osaa vastata identiteettiin liittyvään kysymykseen tai vastaa kysymyksen vierestä. Informanttien tietoisuus on tässä suhteessa jäsentymätön. Diskurssit, joihin informantit kirjoittautuvat kertoessaan ajatuksiaan suomen kielen asemasta, ovat englanti valtakielenä, suomen kieli rajoittunut Suomeen, suomen kieli pienenä kielenä, suomen kieli vaikeana kielenä ja suomen kielen heikko asema. Informantit eivät kiinnittäneet huomiota suomen kielen hyvään asemaan Suomessa. Informantit opiskelevat valmistuakseen tiettyyn ammattiin, joten on ymmärrettävää, että he perustelevat vastauksiaan työelämän tarpeilla. Opiskelijat suorittavat sekä liiketalouden perustutkintoa että tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa, joten kieli on olennainen osa heidän tulevaa ammattiaan ja ammattitaitoaan. Ehkä tämä vaikuttaa siihen, että suurin osa informanteista ajattelee äidinkielen opiskelun olevan tarpeellista. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tehdä vertailua eri ammattiin opiskelevien opiskelijoiden välillä ja selvittää, onko opiskeltavalla alalla jonkinlainen yhteys oppiaineeseen asennoitumiseen.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201304051158 |
| Date | 10 April 2013 |
| Creators | Liimatta, O. (Outi) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Outi Liimatta, 2013 |
Page generated in 0.002 seconds