Tutkin pro gradu -työssäni diskurssianalyyttisesti Ylen verkkosivujen saamelaisuutisten kommentteja. Tutkimusaineistoni sisältää ne 32:een saamelaisuutiseen kirjoitetut 241 kommenttia, jotka liittyvät saamelaisten alkuperäiskansastatukseen, saamelaisten yhteiskunnalliseen asemaan tai saamen kieleen. Uutiset, joihin kommentit on kirjoitettu, on julkaistu aikavälillä 20.11.2009 ja 1.2.2012. Suurin osa uutisista on julkaistu vuosina 2010 ja 2011. Tutkimukseni tavoite on selvittää, miten saamelaisia verkkokommenteissa ryhmänä merkityksellistetään. Työni teoreettisena viitekehyksenä toimivat sosiaalinen konstruktivismi sekä kriittinen lingvistiikka, jonka kielitieteellinen tausta on Hallidayn systeemis-funktionaalisessa kieliopissa. Teoriataustani lähtökohta on oletus kielestä todellisuutemme rakentajana. Aineistoni analysoimiseen käytän kriittisen diskurssianalyysin työkaluja. Kriittinen diskurssinanalyysi tarkastelee kielenkäyttöä kontekstissaan sekä kielen, sosiaalisten rakenteiden ja ilmiöiden välistä suhdetta erityisestä kriittisestä näkökulmasta käsin. Diskurssianalyysillä ei ole vakiintunutta metodia, vaan tutkija valitsee työkalunsa aineistonsa mukaisesti. Välineitä voi kerätä laajalti lingvistiikan kentältä. Työni jakaantuu kolmeen diskurssiin: Statusdiskurssissa saamelaiset nähdään heidän alkuperäiskansa-asemansa kautta, ja yhteiskunnallisessa diskurssissa saamelaisia merkityksellistetään suhteessa valtioon, sen antamiin oikeuksiin sekä muihin yhteiskunnan jäseniin. Kielidiskurssissa saamelaiset nähdään ryhmänä saamen kielen kautta. Statusdiskurssissa näkyy selvästi saamelaisten sekä saamelaismääritelmän ulkopuolelle jääneen väestönosan kamppailu alkuperäiskansa-asemasta. Näin diskurssi jatkaa jo 1990-luvulla alkanutta niin sanottua lappalaiskiistaa. Kiista näkyy muun muassa niissä nimityksissä, joita saamelaisille ja määritelmän ulkopuolelle jääneelle väestönosalle annetaan sekä siinä, että nykyisen, lakiin kirjatun saamelaismääritelmän perusteita kritisoidaan. Saamelaismääritelmää myös halutaan muokata ja rakentaa uudelleen geeni-, asutushistoria- ja itseidentifikaatioperustaiseksi. Yhteiskunnallisen diskurssin toimijoita ovat saamelaiset, Suomen valtio sekä erilaiset valtaväestön äänet. Diskurssissa saamelaiset nähdään valtion lemmikkeinä ja veronmaksajien taakkana, mutta toisaalta myös Suomen valtion sortamana vähemmistöryhmänä. Yhteiskunnalliseen diskurssiin kuuluu myös puhe saamelaisten maaoikeuksista. Maaoikeusdiskurssi liittyy oleellisesti keskusteluun ILO 169 -sopimuksesta, jonka ratifioimalla valtiot tunnustavat alkuperäiskansojen oikeudet heidän perinteisiin asuinalueisiinsa ja alueiden luonnonvaroihin. Kielidiskurssissa saamen kielet nähdään esimerkiksi taloudellisina rasitteina sekä hyödyttöminä, moderniin ympäristöön sopimattomina kielinä. Diskurssissa käydään myös keskustelua siitä, ovatko saamelaisten kielelliset oikeudet erityisetuja vai perusoikeus. Kielellisiä oikeuksia käsittelevästä puheesta versoo myös vaatimus saamelaisten kielellisten oikeuksien parantamiseen. Saamen kielet nähdään diskurssissa myös identiteetin ja kulttuurin kantavana voimana.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201305201286 |
| Date | 22 May 2013 |
| Creators | Mattanen, T. (Tiina) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Tiina Mattanen, 2013 |
Page generated in 0.0024 seconds