Tutkielmani aiheena oli adpositioiden vertailu karjalan (livvin murre) ja suomen kielessä. Adpositioiden järjestelmä on tärkeä aihe, koska se on yksi itämerensuomalaisten kielten luonteenomaisista ominaisuuksista sijapäätteiden rinnalla. Indoeurooppalaisissa kielissä sijapäätteitä ei ole.
Tämän tutkielman tavoitteena oli vertailla suomen sekä karjalan taajaan käytettyjä adpositioita ja kiinnittää huomiota adpositioiden merkitykseen, adpositiolausekkeiden pääsanan sijamuotoon ja siihen, millaisia konseptuaalisia perusrelaatioita adpositioilla kuvataan. Opiskeluaikanani minulla oli paljon vaikeuksia tarvittavien karjalankielisten oppikirjojen löytämisessä. Tarkoitukseni oli antaa karjalan kielestä kiinnostuneille mahdollisuus käyttää keräämiäni tietoja opiskelussa ja työelämässä, jotta heidän ei tarvitsisi joka kerta etsiä niin pitkään kirjallisuutta saadakseen tarvittavaa informaatiota.
Tutkimuksen aineistona oli esimerkkejä kaunokirjallisuudesta ja oppikirjoista. Olen tarkastellut lapsille tarkoitettuja kertomuksia, koska ne on kirjoitettu yksinkertaisella kielellä ja niissä on enemmän adpositioita kuin aikuisille suunnatuissa kirjoissa. Olen käyttänyt adpositioiden kuvaamisessa kognitiivista kielitiedettä. Käytän laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistossani eniten käytetyt adpositioiden joukot ovat pää- (karj. piä-) ja taka-kantaisia adpositioita. Tutkielmassani kerroin niiden alkuperästä, esiintymisestä adpositioina tai sekä post- että prepositioina ja niiden lausekkeiden pääsanojen sijamuodoista. Kuvasin myös aineistoni esimerkkejä käyttäen diagrammeja ja taulukkoja.
Karjalan kieli ja suomen kieli ovat lähisukukieliä, joten adpositiot ovat näissä kielissä samankaltaisia. Adpositiot karjalan ja suomen kielessä muodostetaan samoista sanakannoista tai nomineista, alkuperä niillä on sama. Aineistoani tutkiessa huomasin, että ero karjalan- ja suomenkielisissä adpositioissa on se, että karjalan kielessä niiden muoto on lyhennetty. Monet adpositiot muodostetaan nomineista, ja nominit taipuvat sijamuodoissa, jotka ovat samat karjalan ja suomen kielessä. Koska suomessa ja karjalassa sijapäätteet ovat erilaiset, siksi on myös ero niiden adpositioiden sijapäätteissä, mutta sanakanta on sama. Adpositioissa voi olla myös eroja, jotka tapahtuvat karjalan ja suomen kielen fonotaksin erojen vuoksi. Yleensä kaikki adpositiot ovat samankaltaisia ja on helppo löytää karjalankielisen adposition vastine suomen kielessä tai päinvastoin.
Tutkielmaani kirjoittaessa huomasin, että karjalan ja suomen kielessä on erittäin suuri joukko postpositioita, mutta prepositioita on vähemmän. Uudet sijat muodostetaan vain postpositioista, eikä prepositioista. Postpositioita voi muodostua myös adpositiosarjoja. Prepositioita ei muodostu adpositiosarjoja.
Opiskellessa kieliä aina pitää niitä osata käyttää keskustelussa ja käyttää oikein. Tutkiessani adpositioita sain tietoja niiden muodostamisesta, merkityksestä sekä siitä, mikä on minulle on tärkeintä: miten niitä pitää käyttää lauseissa sekä karjalan että suomen kielessä.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201901101034 |
| Date | 11 January 2019 |
| Creators | Ovchinnikova, A. (Anna) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Anna Ovchinnikova, 2019 |
Page generated in 0.0023 seconds