Tutkin pro gradu -tutkielmassani Yleisradion (Yle) verkkofoorumin pakkoruotsikeskustelua. Selvitän tutkimuksessani, millaisia diskursseja pakkoruotsikeskustelussa aktivoituu, millaisia kieli-ideologioita aineiston diskursiivinen analyysi nostaa esille sekä millaisista kielellisistä valinnoista diskurssit rakentuvat. Tarkastelen diskurssien rakentumista ja kieli-ideologioiden aktivoitumista nomini- ja verbivalintojen analyysilla, mutta joissakin kommenteissa kiinnitän huomiota myös kommenttien kieliopillisiin rakenteisiin, kuten verbimuotoihin ja lauserakenteeseen. Lisäksi selvitän tutkimuksessani, millaisia retorisia keinoja kirjoittajat käyttävät.
Tutkimusaineistoni koostuu 120 Ylen verkkosivujen keskustelufoorumilta poimitusta kommentista. Keskityn aineistoni analyysissa kielenpiirteiden laadulliseen tarkasteluun, jolloin tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivista. Kriittinen diskurssianalyysi on tutkimuksessani näkökulma, jonka avulla analysoin aineistoani. Tutkimukseni tausta muodostuu kielipolitiikkaa ja Suomen kielilainsäädäntöä käsittelevästä luvusta sekä diskurssitutkimukseen keskittyvästä luvusta, jossa hahmottelen kriittisen diskurssianalyysin tutkimusmenetelmää, luon katsauksen poliittiseen diskurssiin ja verkkoteksteihin, sekä pohdin kielen ideologisuuden ja kieli-ideologioiden välistä suhdetta.
Aineistossa aktivoituu seitsemän diskurssikategoriaa, joita ovat hyöty-, kielivapaus-, este, enemmistö–vähemmistö-, paremmuus-, asenne- sekä identiteettidiskurssi. Lisäksi aineistosta nousee esille kirjoittajien argumentointitapaa ilmentävä diskurssi, jota nimitän vastadiskurssiksi. Kieli-ideologioita esiintyy aineistossa seitsemän kappaletta. Hyötydiskurssissa nousevat esille instrumentaalinen sekä ekonominen kieli-ideologia, mutta diskurssikategoriassa aktivoituu myös sosiaalisen koheesion ideologiaa sekä pluralistinen ideologiaa lähestyviä kielikäsityksiä. Menneisyysdiskurssissa nousee esille nationalistinen kieli-ideologia. Estediskurssissa puolestaan aktivoituu estämisen ideologia.
Pakkoruotsikeskustelussa kiistellään kielipolitiikasta sekä kielipoliittisten tavoitteiden toteutumisesta, jotka kytkeytyvät kielilainsäädäntöön. Huomiota aineistossa herättää se, että kirjoittajat eivät puutu kommenteissaan kielilainsäädäntöön. Lainsäädäntöön nojaavan diskurssin puuttuminen analysoimastani aineistosta kertonee siitä, että kielilainsäädännön olemassaoloa ei tiedosteta eikä lakiin liittyviä kielellisiä oikeuksia ei tunneta.
Päätelmät erilaisten diskurssien esiintymisestä sekä kieli-ideologioiden määritteleminen perustuvat subjektiiviseen näkemykseeni, jolloin tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää. Tutkimukseni on yksi mahdollinen tulkinta pakkoruotsikeskustelusta. Verkossa käytävää pakkoruotsikeskustelua voitaisiin tarkastella laajemmassa kontekstissa, ja tehdä vertailevaa tutkimusta verkkokeskustelufoorumien välillä. Sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Twitterissä, toimii vilkkaita keskusteluryhmiä, jotka toisivat uuden kohteen pakkoruotsikeskusteluja käsitteleviin tutkimuksiin.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201409041825 |
| Date | 08 September 2014 |
| Creators | Heikkilä, A. (Anita) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Anita Heikkilä, 2014 |
Page generated in 0.0021 seconds