Ziel der Arbeit ist es, die sechs Hauptfiguren der weltweit populären amerikanischen Serie Friends mithilfe C. G. Jungs Analytischer Psychologie zu analysieren und herauszufinden, ob sich der Erfolg der Serie wissenschaftlich begründen lässt. Außerdem werden die Figuren als Schattenfiguren analysiert. Der Untersuchungsgegenstand umfasst die zehn Staffeln der Serie Friends. Weil die Figuren sich in Hinsicht ihres Benehmens kaum im Verlauf der Serie entwickeln, werden in der Analyse Beispiele von allen zehn Staffeln verwendet. Zur Analyse des Verhaltens der Figuren werden die Theorien der allgemeinen Einstellungstypen, der psychischen Grundfunktionen und der Funktionstypen Jungs verwendet. Andere zentrale Begriffe sind das Bewusstsein und das Unbewusste. Außerdem wird der Archetypus des Schattens zur Deutung der Wirkung der Figuren auf den Zuschauer angewendet. Die Arbeit geht von der Voraussetzung aus, dass Texte und Filme bzw. TV-Serien als Reflektionen von psychologischen Vorgängen beobachtet werden können. Die Methode ist C. G. Jungs Analytische Psychologie und die Werke von Jung bilden die theoretische Grundlage der Arbeit. Am Anfang der Arbeit dient die schriftliche Darstellung einer Folge der Serie als Einführung in das Thema und danach werden die Figuren vorläufig beschrieben. Zudem werden in der Analyse ausgewählte Zitate aufgeführt und Geschehnisse geschildert, um die Figuren möglichst bildhaft darzustellen. Weil die Figuren sehr übertriebene Charaktere sind, lassen sie sich relativ leicht Jungs psychologischen Funktionstypen zuordnen. Außerdem lassen sie sich als Schattenfiguren interpretieren. Die Figuren repräsentieren die unbewusste Seite bzw. die Schattenseite des Menschen. Weil die Figuren in Friends von den Normen der Gesellschaft abweichen, berühren sie das Unbewusste des Zuschauers und bieten ihm eine Erleichterung. Diese wird als eine kathartische Wirkung der Serie betrachtet. Bei der Analyse erwiesen sich die Jung’schen Kategorien als durchaus brauchbar für die Deutung literarischer Figuren. Es wird aber die Schlussfolgerung gezogen, dass die Theorie der Funktionstypen in Hinsicht der allgemeinen Einstellungen erweitert werden kann; Nach Jung ist das Individuum entweder extravertiert oder introvertiert und die Hauptfunktion wird nur in einer Einstellung angewendet. Im Verlauf der Analyse hat es sich ergeben, dass sich das Individuum zwischen zwei Polen der Introversion und Extraversion bewegen kann. Außerdem bleibt noch zu berücksichtigen, dass die Figuren neben ihren Hauptfunktionen eine Hilfsfunktion haben. / Työn tarkoituksena on analysoida suositun amerikkalaisen Frendit-sarjan päähahmoja psykoanalyytikko C. G. Jungin teorioiden pohjalta ja selvittää, voiko sarjan suosiota perustella tieteellisin keinoin. Hahmoja analysoidaan Jungin psykologisten tyyppien pohjalta ja lisäksi hahmoja tarkastellaan varjohahmoina. Koska hahmojen käyttäytyminen pysyy samana koko sarjan ajan, analyysissä käytetään esimerkkejä kaikista sarjan kymmenestä tuotantokaudesta. Hahmojen käyttäytymisen analysoimisessa käytetään Jungin näkemystä introversiosta ja ekstraversiosta, psyykkisistä perusfunktioista ja funktiotyypeistä. Muita keskeisiä teoriakäsitteitä ovat tiedostettu ja tiedostamaton. Hahmojen käyttäytymisen analysoinnin jälkeen hahmojen vaikutusta katsojaan analysoidaan Jungin arkkityyppeihin kuuluvan varjon avulla. Työssä lähdetään olettamuksesta, että tekstejä ja tv-sarjoja voidaan tutkia psyykkisten ilmiöiden heijastumina. Tutkimusmenetelmänä toimii Jungin analyyttinen psykologia, ja Jungin teokset muodostavat työn teoreettisen pohjan. Yhden jakson kirjallinen kuvaus työn alussa toimii johdantona aiheeseen, minkä jälkeen hahmot kuvaillaan alustavasti. Jotta hahmoista muodostuisi kattava kuva, analyysissä käytetään valikoituja sitaatteja ja esimerkkejä sarjan tapahtumista, joissa hahmojen keskeiset luonteenpiirteet tulevat hyvin esiin. Koska sarjan hahmot ovat hyvin karrikoituja ja liioiteltuja tyyppejä, heidät on suhteellisen helppo luokitella Jungin psykologisten funktiotyyppien kategorioihin. Tämän lisäksi heidät voidaan tulkita varjohahmoiksi. Hahmojen lapsellisuus ja primitiivisyys nykyajan sivistyneeseen ihmiseen verrattuna johtavat hahmojen tarkasteluun ihmisen varjopuolina. Koska sivistyneessä yhteiskunnassa on epätoivottua käyttäytyä normien vastaisesti ja koska hahmot poikkeavat suuresti yleisesti hyväksytyistä normeista, voidaan ajatella, että hahmot vetoavat katsojan tiedostamattomaan puoleen. Tällä tavoin sarjan ja katsojan välistä suhdetta voidaan tarkastella katharsiksena, psyykkistä puhdistusta edistävänä prosessina. Analyysissä Jungin kategoriat psyykkisistä funktiotyypeistä osoittautuivat tarkoituksenmukaisiksi kirjallisten hahmojen tulkinnassa. Tutkimuksen tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että funktiotyyppien teoriaa voidaan laajentaa ekstraversion ja introversion kannalta; Jungin mukaan yksilö on joko enemmän ekstravertti tai introvertti ja käyttää pääfunktiotaan vain toisessa näistä suuntautumisvaihtoehdoista. Analyysissä paljastui, että yksilön toiminta voi vaihdella näiden kahden suuntautumisvaihtoehdon välillä. Tutkimatta jäi, onko sarjan hahmoilla pääfunktionsa lisäksi vielä jokin apufunktio.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201306071579 |
| Date | 08 July 2013 |
| Creators | Kleemola, J. (Jenni) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | German |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Jenni Kleemola, 2013 |
Page generated in 0.0079 seconds