In dieser Arbeit werden zwei Texte — "Rumpelstilzchen" von den Gebrüdern Grimm und Arthur Schnitzlers "Fräulein Else" — verglichen. Diese Texte haben ein gemeinsames Thema, denn in den beiden Texten wird eine junge Frau als Investition benutzt. In "Rumpelstilzchen" gerät die Müllerstochter in eine Lage, in der sie sogar ihr eigenes Kind weggeben sollte. In "Fräulein Else" sollte Else T. nackt vor einem Mann stehen, damit ihr Vater nicht ins Gefängnis gehen müsste. Diese Taten würden die Leben der Mädchen zerstören. Die Enden dieser Texte sind unterschiedlich: Die Müllerstochter darf ihr Kind behalten und das Märchen hat somit ein glückliches Ende, wohingegen Else sich nach einem skandalösen Auftritt nackt vor Hotelgästen umbringt. In dieser Arbeit werden diese Erzählungen nach der Analytischen Psychologie C. G. Jungs analysiert. Es wird besonders die Bedeutung der Archetypen untersucht. In der Analyse wird festgestellt, dass in "Rumpelstilzchen" das Ich die Individuation erreicht, obwohl der Animus ein starker Archetypus ist. In "Fräulein Else" kann das Ich dagegen die Individuation nicht erreichen, weil es sich mit dem Schatten identifiziert. Eine Ursache zu diesem Unterschied ist, dass das Unbewusste in "Fräulein Else" zu lange unterdrückt worden ist. Diese Texte und deren Unterschiede können mit der Analytischen Psychologie gut erklärt werden. / Tässä pro gradu -tutkielmassa vertaillaan kahta teemaltaan samankaltaista tekstiä. Sekä Grimmin veljesten sadussa "Tittelintuure" että Arthur Schnitzlerin novellissa "Fräulein Else" päähenkilö on nuori nainen, joka joutuu miesten kauppatavaraksi. "Tittelintuuressa" myllärintytär joutuu hengissä säilyäkseen lupaamaan jopa oman lapsensa auttajalleen. "Fräulein Else" -novellin päähenkilön Elsen pitäisi pelastaa isänsä vankilatuomiolta seisomalla alasti inhoamansa miehen edessä. Toteuttamalla nämä teot naiset pilaisivat koko loppuelämänsä. Tarinat päättyvät eri tavoilla: Myllärintytär saa pitää lapsensa ja sadulla on näin ollen onnellinen loppu, kun taas Else tekee itsemurhan esiinnyttyään alasti hotellivieraiden edessä. Tässä työssä nämä tekstit analysoidaan C. G. Jungin analyyttisen psykologian avulla keskittyen etenkin arkkityyppeihin. Tutkielmassa havaitaan, että "Tittelintuuressa" minä saavuttaa individuaation huolimatta vahvasta animuksesta. "Fräulein Else" -novellin minä ei saavuta individuaatiota, vaan identifioituu voimakkaan varjon kanssa, muun muassa siksi, koska novellissa tiedostamaton on ollut liian kauan alistettuna. Kaiken kaikkiaan nämä tekstit ja niiden erot voidaan hyvin analysoida Jungin teorian avulla.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201505071491 |
| Date | 11 May 2015 |
| Creators | Polet, P. (Pauliina) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | German |
| Detected Language | German |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Pauliina Polet, 2015 |
Page generated in 0.0015 seconds