Pro gradu -tutkielmani käsittelee kirjallisuuden ja matkailun yhteyksiä. Tutkielman keskiössä on japanilaisen kirjailijan Dazai Osamun teos Tsugaru (1944). Kirjalliset kuvaukset luovat matkailuilmiöitä, kun lukijat haluavat löytää paikat, joihin kuvaukset perustuvat. Tutkielman ensisijainen tarkoitus on selvittää, millaisia ovat Tsugaru-teoksen pohjalta juontuvat kirjalliset matkakohteet ja miksi kirjallisia matkoja tehdään. Kun selvitetään kirjallisen matkailun erityisominaisuuksia, niitä voidaan jäljitellä kirjallisten matkailuilmiöiden ulkopuolellakin. Tutkielman aineisto koostuu kohdeteoksen lisäksi teoriakirjallisuudesta, matkailujulkaisuista ja valokuvista. Teoreettinen kehys koostuu matkailun- ja kirjallisuudentutkimuksesta. Yksi tärkeimmistä lähtökohdista, joilla matkailijan kokemuksia voidaan lähteä erittelemään, on autenttisuuden käsite. Autenttinen ymmärretään kaikissa kulttuureissa eri tavalla, joten tarkastelen autenttisuutta muun muassa japanilaisen kulttuurin ehdoilla. Kirjallisen matkailun vahvuuksien hyödyntäminen vaatii kirjallisten paikkojen analyysin lisäksi kirjallisen teoksen sisällön analyysin. Teoksen läpikäynti auttaa kirjallisten paikkojen paikallistamisessa. Dazain kuvauksista voidaan eritellä kirjallisten jälkien erikoispiirteitä ja kytköksiä. Tsugaru voidaan esimerkiksi näkökulmaratkaisujen kohdalla jakaa kahteen erilaiseen tasoon. Tsugarun luvuissa 1–3 korostuu Dazaille tuntematon kotiseutu. Toinen näkökulma perustuu Dazain omille motivaatioille. Matkailun kannalta olennaista on se, että näkökulmaratkaisujen kautta syntyy luonteeltaan erilaisia kirjallisia jälkiä. Kirjallisten matkakohteiden kartoittamisessa apuna ovat myös matkailujulkaisut. Matkailujulkaisut saattavat kuvata asioita vetoamalla nostalgiaan ja kaipuuseen. Julkaisut saattavat esimerkiksi viestiä, että matkailija voi kokea kirjalliset paikat samalla tavalla kuin Dazai. Kirjalliselle matkailuille voidaan eritellä vahvoja ominaissyitä. Matka on lukukokemuksen jatke, ja kaunokirjallisuuden kieli voimistaa matkakokemuksia. Matkalla etsitään yhteyksiä kirjailijaan. Matkalle lähdetään vahvistamaan teosten kuvauksia, mikä on samalla kuvausten toistamista omakohtaisten kokemusten kautta. Matkailuteollisuudelle tämä asettaa haasteita, kun matkailijoille tarjottujen kokemusten ja nähtävyyksien tulee olla autenttisia ja odotuksia vastaavia. Matkalla koetut asiat ja paikat voivat todentaa lukukokemusta. Paikkojen ei tarvitse olla matkailuteollisuuden ylläpitämiä, kuten Dazain kuvailemat maisemat, temppelit, koulut tai pyhäköt. Muistomerkit, patsaat ja museotilojen ylläpito ovat usein osa järjestelmällistä, kuluja aiheuttavaa matkailuteollisuutta. Tällöin matkailujulkaisuilla on olennainen osa matkailun edistämisessä. Olennaiseksi muodostuvat myös erilaiset matkamuistot, jotka tallentavat paikkojen tapaan kirjallisia jälkiä. Muistoesineet todistavat siitä, että matkailija on käynyt paikassa. Mikäli halutaan luoda ohjattuja kirjallisia matkailuilmiöitä, on hahmotettava lukijoiden kannalta oleelliset kirjalliset jäljet. Kirjallisten matkakohteiden on luotava tarpeeksi merkittäviä tulkintoja, että ne vastaavat tarpeeksi usean matkailijan käsityksiä kirjallisuudesta. Jos on mahdollista helpottaa matkailijan samaistumista paikkaan luomalla merkityksellisiä kirjallisia yhteyksiä, voidaan tällaisia strategioita hyödyntää muuallakin.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201609232822 |
| Date | 26 September 2016 |
| Creators | Jylhä, E. (Eemeli) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Eemeli Jylhä, 2016 |
Page generated in 0.0049 seconds