Tieteen ja politikan kohtauspinta tiedeviestinnän näkökulmasta muodostaa tutkielman kattoteeman. Tutkimuskohteena on Suomen ilmastopaneeli sekä erityisesti lähtökohdat sen roolille tieteen ja politiikan välisessä vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on tunnistaa tutkijoista koostuvan ilmastopaneelin sekä ilmastopolitiikan toimijoiden välisen vuorovaikutuksen nykytilanne ja ominaispiirteet, onnistumisen edellytykset sekä kipupisteet. Tutkimus ajoittuu paneelin ensimmäiselle toimikaudelle: työn valottamia näkökulmia ja tuloksia voidaan hyödyntää sen toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä.
Tutkimusaineisto on kerätty kahdessa vaiheessa. Suomen ilmastopaneelin sisäisiä näkemyksiä ja toimintatapoja kartoitettiin paneelin jäsenten ryhmähaastattelulla. Vuorovaikutuksen toista osapuolta, eli ilmastopolitiikan toimijoita kuvaava aineisto kerättiin kyselytutkimuksella. Sen kohdejoukko rajautui ilmastopoliittista valmistelutyötä tekeviin ministeriöiden virkamiehiin ja erityisavustajiin. Tutkimuksessa valitut näkökulmat ja kysymykset pohjautuvat erityisesti (tiede)viestinnän ja ilmastopolitiikan tutkimuskirjallisuuteen. Tulokset johdettiin aineistoista sekä laadullisin että määrällisin menetelmin.
Tulosten mukaan Suomen ilmastopaneelin omakuva on selkeä perustavoitteen osalta: tieteellisestä materiaalista kootaan monitieteisen prosessin tuloksena selvityksiä päättäjien käyttöön. Asialähtöisyys korostuu paneelin työssä, ja monitieteinen asiantuntijayhteistyö on koettu toimivaksi. Tahto tiedon yleistajuistamisen suuntaan on olemassa, mutta paneelin sisältä siihen ei nähdä löytyvän valmiuksia.
Ilmastopoliittista valmistelutyötä tekevät virkamiehet mieltävät Suomen ilmastopaneelin ja sen käsittelemät teemat hyödyllisiksi. Toistaiseksi sektoritutkimus on ollut heidän keskeisimpiä tietolähteitään, mutta jos Suomen ilmastopaneeli onnistuu kehittämään viestintäänsä, on sillä tämän tutkimuksen tulosten perusteella potentiaalia nousta merkittäväksi virkamiesten hyödyntämäksi tietolähteeksi. Monipuolisuudessa, tiedon tulkittavuudessa ja vuorovaikutushalukkuudessa Suomen ilmastopaneeli arvioidaan korkeammalle kuin tutkijat yleensä, mikä on teorian perusteella odotettu tulos ja linjassa paneelin asettamisen yhteydessä määriteltyjen tavoitteiden kanssa.
Tulokset osoittavat, että hajontaa esiintyy sekä paneelin sisäisissä käsityksissä että vuorovaikutuksen toisen osapuolen odotuksissa koskien paneelin roolia ja viestinnän tyyliä. Paneeli pyrkii olemaan liikkuva ja mukautuva tehtävänannosta riippuen, mutta selkeämmän imagon luominen ja johdonmukaisuus kannanottojen tyylissä erityisesti informatiivisuuden / toimenpiteisiin suostuttelevuuden osalta voisi edesauttaa viestin vaikuttavuutta. Tarve aktiivisemmalle tiedottamiselle, näkyvyyden lisäämiselle, roolin selkeyttämiselle sekä viestinnän määrälliselle ja laadulliselle kehittämiselle on ilmeinen.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201312052008 |
| Date | 05 December 2013 |
| Creators | Hulkkonen, M. (Mira) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Mira Hulkkonen, 2013 |
Page generated in 0.0021 seconds