Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä kirjastojen opastusten ja opetustoiminnan merkityksestä ja tarpeellisuudesta. Opastusten vaikutuksia tarkastellaan asiakasnäkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään opastukseen osallistuneiden kokemuksia ja näkemyksiä opastusten vastaavuudesta odotuksiin, toiveisiin ja tarpeisiin, opastusten vaikutuksia osaamiseen sekä opastusten vaikutuksia kirjastopoliittisissa linjauksissa paljon esillä olleeseen osallisuuteen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kirjastoissa opastuksiin liittyvien palvelutarpeiden tunnistamisessa sekä opastusten suunnittelussa ja kohdentamisessa asiakkaille.
Empiirinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla kymmentä HelMet-kirjastojen opastuksiin osallistunutta eläkkeellä olevaa kirjaston asiakasta. Haastattelut tehtiin kolmessa HelMet-alueen kirjastossa huhtikuussa 2016.
Suurin osa opastuksista liittyy jollakin tavalla tieto- ja viestintätekniikkaan. Opastuksiin ja opastajiin ollaan pääasiassa varsin tyytyväisiä ja opastukset tuntuvat enimmäkseen vastaavan opastuksiin osallistujien toiveisiin ja tarpeisiin. Opastuksissa käyminen vahvistaa ja monipuolistaa osaamista ja niissä oppii päivittäistä elämää tukevia taitoja, kuten tieto- ja viestintäteknisten laitteiden käyttöä ja sähköisten informaatioresurssien hyödyntämistä. Uusien taitojen oppiminen sekä opastuksista välittyvä rohkaiseva ilmapiiri vahvistaa itsenäistä toimintakykyä. Opastukseen osallistujista on profiloitavissa erilaisia kävijätyyppejä, joilla on tarve erilaisille opastuksille. Henkilökohtaiselle ja pitkäaikaiselle opastukselle on erityistä tarvetta, mutta myös vapaamuotoisille ryhmäopastuksille on kysyntää. Opastajilta toivotaan ymmärrettävän kielen käyttöä, rauhallista tahtia sekä ymmärtävää ja rohkaisevaa asennetta opastettavaa kohtaan. Opastusten tarjoaminen voi lisätä asiakaskäyntejä kirjastossa. Opastusten näkyväksi tekemisessä ja niistä tiedottamisessa on kirjastoilla vielä tehostamisen varaa.
Opastuksiin osallistuminen tuottaa kokemusta osallisuudesta, joka ilmenee ensi sijassa tunteena omasta toimintakyvystä ja mahdollisuuksista, aktiivisuutena, pääsynä erilaisiin sähköisiin resursseihin sekä jossain määrin yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen lisääntymisenä.
Tutkimuksen pienimuotoisuuden vuoksi tulosten yleistettävyyteen tulee suhtautua varauksella. Tulokset tarjoavat kuitenkin suuntaa antavaa näyttöä ja syventävät kirjaston opetuspalveluista kerättävää tilastollista tietoa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201704251556 |
| Date | 26 April 2017 |
| Creators | Katves, S. (Sini) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Sini Katves, 2017 |
Page generated in 0.0019 seconds