Perusopetuslaki ja valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelma edellyttävät kouluja olemaan yhteistyössä kotien kanssa. Tutkimustietojen mukaan toimiva kodin ja koulun välinen yhteistyö vaikuttaa myönteisesti muun muassa lasten koulumenestykseen, asenteeseen, käyttäytymiseen ja itsetuntoon. Koulu on osa yhteiskuntaa, joten yhteiskunnassa tapahtuneet rakenteelliset ja kulttuuriset muutokset heijastuvat myös kouluihin ja asettavat kodin ja koulun väliselle yhteistyölle omat vaatimuksensa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kodin ja koulun yhteistyötilannetta kolmen Kajaanin kaupungin alakoulun osalta lukuvuonna 2012–2013. Tarkoituksena oli saada selville opettajien ja vanhempien kokemuksia ja asenteita yhteistyöhön liittyen sekä verrata kohderyhmien tuloksia toisiinsa mahdollisuuksien mukaan. Toinen tavoite oli tutkia sitä, onko kokemuksissa ja asenteissa tapahtunut muutoksia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vertailututkimuksena käytettiin Maija Heikkisen ja Minna Hujasen vuonna 1993 tekemää pro gradu -tutkielmaa.
Tutkimuksessa kartoitettiin yhteistyömuotoja ja niiden yleisyyttä ja käytännön järjestelyjä. Lisäksi selvitettiin yhteistyön kokemista, sen kehittämistä ja siihen asennoitumista vanhempien ja opettajien näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös taustatekijöiden (opettajilla: sukupuoli, ikä, luokka-aste sekä opettajakokemus, vanhemmilla: koulutus, lasten lukumäärä sekä lomakkeen tuoneen lapsen sukupuoli, vuosiluokka ja ikäjärjestys) mahdollista vaikutusta näihin kokemuksiin ja asenteisiin. Tutkimus oli menetelmältään kvantitatiivinen. Tutkimukseen osallistui 19 opettajaa ja 122 huoltajaa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, joiden pohjana käytettiin Heikkisen ja Hujasen laatimia lomakkeita. Saimme niiden käyttöön luvan kyseisiltä henkilöiltä. Tutkimustuloksia analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttäen frekvenssejä, prosenttilukuja, keskiarvoja, korrelaatioita ja ristiintaulukointia.
Kaikki vanhemmat ja opettajat kokivat yhteistyön hyödylliseksi, ja yhteistyön tehtäviä pidettiin tärkeinä. Koko koulun järjestämistä yhteistyötilaisuuksista yleisimpiä olivat juhlat. Luokkakohtaisista tilaisuuksista oli eniten järjestetty vanhempainiltoja. Yhteydenpitomuodoista tärkeimpinä sekä opettajat että vanhemmat pitivät koko koulun juhlaa, vanhempien, opettajan ja oppilaan välistä keskustelua, todistusta lukukauden lopussa sekä tekstiviestejä. Opettajat haluaisivat kehitettävän eniten eri alojen asiantuntijoiden sekä vanhempien pitämiä oppitunteja. 80 % opettajista arvioi yhteistyön vaativan vähintään tunnin kuukaudessa, jotta sitä voitaisiin tehokkaasti toteuttaa. Vanhemmista noin puolet oli valmiita käyttämään yhteistyöhön niin paljon aikaa. Heikkisen ja Hujasen tutkimukseen verrattuna merkittäviä muutoksia ei ollut tapahtunut muussa kuin yhteydenpitotavoissa. Teknologian kehittyminen on aiheuttanut sen, että puhelimen ja Internet-sovellusten käyttö yhteistyössä on lisääntynyt.
Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia suomalaisia luokanopettajia ja vanhempia, sillä kohdejoukkona oli vain kolme yhden kaupungin alakoulua. Tutkimuksesta voi olla hyötyä kohdekouluille kotien kanssa käytävän yhteistyön kehittämisessä. Suurin hyöty tutkimuksesta on todennäköisesti tekijöille itselleen tulevaisuuden ammattia varten.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201306051499 |
| Date | 17 June 2013 |
| Creators | Hintsala, J. (Jeremia), Leppänen, H. (Hannu) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Jeremia HintsalaHannu Leppänen, 2013 |
Page generated in 0.0023 seconds