Pro gradu-tutkielmani aiheena on lapsen kokemus uusperheen muodostumisesta Hannu Mäkelän teoksessa Miisan uusi Perhe (2005). Mäkelän teos kuvaa uusperheen muodostumista alle kouluikäisen Miisan näkökulmasta. Teoksen juoni koostuu tajunnanvirtaa mukailevasta kerronnasta, jossa Miisa kertoo arjestaan kahden kodin välillä. Tarinan tapahtumat etenevät Miisan arjen muutoskohdissa, joista vahvimmin Miisaan vaikuttavat vanhempien uudet kumppanit, jotka muuttavat perheen toimintaa merkittävästi. Tutkimuksessa tarkastelen teoksen päähenkilön kokemuksia uusperheen muodostumisesta sekä millaisia representaatioita teos välittää uusperheen arjesta. Lisäksi tutkin teoksen tarjoamia terapeuttisia mahdollisuuksia, jotka antavat lapsilukijalle välineitä omien kokemustensa käsittelyyn.
Tutkimusmenetelmäni koostuvat teoreettisista käsitteistä, joiden avulla määrittelen miten päähenkilön kokemus teoksessa muodostuu, sekä teorioista, joiden avulla tutkin millaisia kokemuksia sekä representaatioita teos esittää uusperheistä ja millaisia terapeuttisia välineitä teos tarjoaa lapsilukijoilleen. Tärkeimpiä käyttämiäni käsitteitä ovat Gerard Geneten autodiegeettinen kertoja, Robert Humphreyn tajunnankuvauksen tekniikoihin kuuluva yksinpuhelu (soliloquy), tarinan ajankulua määrittelevä Hannah Courtneyn käsite hidastetut kohtaukset (slowed scene) ja Geneten kuvaileva tauko sekä Maria Drukerin naiivi katse. Uusperheiden representaatioiden määrittelyn sekä päähenkilön kokemuksen tutkimiseen käytän apuna fenomenologiaa, positioteoriaa, Alan Palmerin upotettuja narratiiveja sekä Aino Ritala-Koskisen tutkimusta Mikä on lapsen perhe?: tulkintoja lasten uusperhesuhteista. Teoksen tarjoamia terapeuttisia mahdollisuuksia tutkin kirjallisuusterapian teorioiden avulla.
Päähenkilön kokemuksista erottuu lapsen kokemus, jossa tuntemuksien erottaminen ja ymmärtäminen on välillä vaikeaa. Tarinassa päähenkilön kokemat kriisitilanteet liittyvät uusperheen muodostumiseen, jossa lapsi on tekemisissä monien aikuisten maailmaan liittyvien asioiden kanssa, kuten vanhempien uudet ihmissuhteet ja niistä eroamiset. Teoksessa korostuu lapsen qualia eli se miltä tuntuu olla lapsi. Miisan kokemukset uusperheen muodostumisesta rakentuvat teoksessa murtumakohdista, jotka vaikuttavat vahvasti kertojaan sekä vievät tarinan juonta eteenpäin. Murtumakohdat kuvataan usein aistillisten kokemusten kautta, joissa Miisan tunteet kuvataan ulkopuolelta tulevina luonnonvoimina. Uusperhe esitetään teoksessa pääosin positiivisena perhemuotona, jonka muodostumisen prosessiin kuuluu kuitenkin lapselle vaikeita asioita, kuten avioero ja uudet perheenjäsenet, jotka kuitenkin mahdollistavat lapselle uusia turvallisia ja läheisiä ihmissuhteita. Teoksessa uusperheitä ei verrata ydinperhemalliin ja Miisa suhtautuminen kahteen kotiinsa sekä vanhempien avioeroon on neutraalia, joka näkyy arkisena perheen kuvauksena, jossa vuoroasumisen järjestelyt ovat tavallinen osa perheen elämää.
Teoksella on mahdollisia terapeuttisia vaikutuksia. Teos mahdollistaa lapsilukijalle samaistumisen kokemuksen, koska aihetta käsitellään lapsen näkökulmasta. Minämuotoisen kerronnan avulla lukijan on mahdollisuus eläytyä tarinaan sellaisena kuin se päähenkilölle näkyy. Teos mahdollistaa lapsilukijan projektion kuvaamalla uusperheen muodostumisen aiheuttamia tuntemuksia lapsen silmin, tarjoten samalla lapsilukijalle kohteen, jonka avulla hän voi purkaa omia tunteitaan, toiveitaan tai turhautumiaan. Miisan kipuilut asioiden kanssa kuvataan suoraan, mutta niiden syitä ei lähdetä analysoimaan vaan asiat välitetään siten kun ne Miisalle näyttäytyvät.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201403201211 |
| Date | 20 March 2014 |
| Creators | Sakki, M. (Minttu) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Minttu Sakki, 2014 |
Page generated in 0.0193 seconds