Tämä pro gradu -työ on kontekstuaalinen tutkimus yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen teosvalinnoista. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda kattava kuva siitä, mitkä tekijät ohjaavat kirjallisuuden opetuksen teosvalintoja, mitä teoksia luetaan ja miksi. Peruskoulun kirjallisuudenopetuksen konteksteista käydään läpi muun muassa lakien vaikutusta kirjallisuuden opetukseen, opetussuunnitelmien merkitystä sekä oppiaineen historian näkymistä teosvalinnoissa. Kontekstin ohella tutkimuksen materiaali koostuu kyselytutkimuksella kerätystä aineistosta. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2017. Kysely jaettiin yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille Facebookissa Äidinkielen opettajain epävirallisen ryhmän kautta. Kyselyn aineisto koostuu 58 informantin vastauksista. Kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin monimenetelmällisesti, sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä käyttäen, suhteessa kirjallisuuden opetuksen konteksteihin. Tutkimuksen aikana nousi esiin lukuisia huomioita yläkoulun kirjallisuudenopetuksesta, teosvalinnoista ja näiden yhteydestä esimerkiksi lukiossa luettaviin teoksiin. Erityisen mielenkiintoisia seikkoja ovat esimerkiksi kouluissa luettavan klassikkokirjallisuuden yhteys kirjallisuudenopetuksen historiaan sekä muut teosvalintoihin liittyvät tekijät. Yläkouluissa luetaan edelleen niitä kotimaisia klassikoita, jotka ovat olleet kirjallisuuden opetuksessa mukana oppiaineen alkutaipaleelta saakka. Tämän lisäksi opetuksessa on mukana myös uudempaa nuortenkirjallisuutta. Lukemisella halutaan parantaa lukutaitoa, antaa kehitysvirikkeitä ja innostaa nuoria lukemaan. Opettajien arvioiden mukaan kaikki tavoitteet eivät kuitenkaan opetuksessa täyty, mutta kirjallisuuden opetuksella nähdään olevan tästä huolimatta positiivisia vaikutuksia oppilaisiin. Teosvalintoihin ja kirjallisuuden opettamiseen liittyvistä tekijöistä nousevat esiin erityisesti saatavuus ja tätä kautta myös kirjastojen tärkeys oppiaineelle sekä oppiaineen opetettavien sisältöjen suuri määrä. Teosvalinnat olivat useissa tapauksissa sellaisia, joita opettajat eivät mieltäneet oppilaiden mielikirjallisuudeksi. Opetussuunnitelmien merkitys kirjallisuuden opetuksessa ja teosvalinnoissa ilmeni odotettua pienemmäksi. Useissa vastauksissa kävi ilmi, ettei koko luokalle voida luettaa samaa teosta, vaikka opetussuunnitelman perusteet tätä edellyttääkin, sillä samaa teosta ei riittänyt koko opetusryhmälle. Tutkimuksessa näkyy peruskoulun opettajien huoli oppilaiden heikentyneestä lukutaidosta ja välinpitämättömyydestä lukemista kohtaan. Opettajat yrittävät toimia esiin nousseiden ongelmien kanssa parhaansa mukaan, mutta ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan koko opetusjärjestelmää koskevia muutoksia.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201711233144 |
| Date | 23 November 2017 |
| Creators | Norrback, A.-K. (Anna-Kristiina) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Anna-Kristiina Norrback, 2017 |
Page generated in 0.0029 seconds