Pro gradu -työssäni tarkastelen yhdysvaltalaisen kirjailijan Edgar Allan Poen ainoata romaanimuotoista teosta The Narrative of Arthur Gordon Pym of Nantucket (Arthur Gordon Pymin selonteko) (1838/2006) sekä siinä rakentuvaa fiktiivisen ja faktuaalisen kerronnan koodia. Tutkimusnäkökulmani taustalla vaikuttaa havainto siitä, että Poe kirjoitti romaaninsa alun perin luettavaksi etelänavalle sijoittuvana faktuaalisena matkaselontekona. Tarinan kuitenkin pian paljastuttua huijaukseksi teosta on luettu pääasiassa fiktiivisenä kertomuksena. Tutkimukseni selvittääkin, millä tavoin Poe pyrki rakentamaan teokseensa faktuaalista kerronnan kuvastoa ja mitkä kerronnan elementit mahdollisesti heikentävät tarinan todellisuudentuntua. Koska nykyajan kontekstissa Poen romaanin lukeminen faktuaalisena esityksenä näyttäytyy väistämättä mahdottomana, yhtenä tavoitteenani on tarkastella romaanin aikalaisvastaanoton historiallista kontekstia, jossa myös faktuaalinen lukutapa näyttäytyy mahdollisena lukustrategiana. Pohdin myös, kumpi teoksen kahdesta kerronnallisesta strategiasta mahdollisesti nousee luentaa hallitsevaksi. Käsitteet faktuaalinen ja fiktiivinen hahmottuvat tutkimuksessani laajasti sekä itse tekstissä että sitä ympäröivissä kulttuurisissa rakenteissa rakentuvina kerronnallisina ilmiöinä. Hyödynnän tutkimuksessani sekä klassisen narratologian sekä tätä seuranneen jälkiklassisen narratologian teoretisointia ja käsitteistöä. Yhtäältä hyödynnän esimerkiksi Dorrit Cohnin ja Tzvetan Todorovin näkemyksiä fiktion ominaislaatuisista tuntomerkeistä. Toisaalta hyödynnän fiktio-pohdinnassani myös luonnottoman narratologian luomaa teoretisointia luonnottomista ja mahdottomista kertomuksista. Tutkimuksestani käy ilmi, että Poe hyödyntää romaanissaan useita erilaisia faktuaalisuutta tukevia kerrontastrategioita. Näiden kautta faktuaalinen lukustrategia näyttäytyy fiktiivisen kaltaisena varteenotettavana ja vaihtoehtoisena teoksen lukutapana. Faktuaalisten kerronnan keinojen erittely ja analysointi lisää toisaalta ymmärrystä myös siitä, minkä vuoksi useat lukijat Poen aikana erehtyivät pitämään tarinaa autenttisena matkareportaasina. Kuitenkin tarkempi perehtyminen sekä teoksen tarinamaailmaan että sitä rakentavaan Pymin henkilöhahmon kerronnalliseen ääneen paljastaa tarinasta kummallisuuksia, jotka alleviivaavat teoksen fiktiivisyyttä ja sen tarinamaailman reaalista mahdottomuutta. Selkeä fiktiivisyyden tuntomerkki on myös teoksen viimeisien lukujen kerronnasta hahmottuva myyttinen ja yliluonnollinen pohjavire, joka tekee teoksen lukemisen faktuaalisena esityksenä mahdottomaksi. Toisaalta pelkästään ristiriitaisiin ja mahdottomiin kerronnan elementteihin keskittyvä yliluonnollisen ja luonnottoman kerronnan strategia ei lopulta näyttäydy kaikin osin tyydyttävältä, sillä sen kautta ei vaikuta olevan paikannettavissa selkeää, varsinaisen tarinan taustalla vaikuttavaa piilevää kerronnan koodia. Näin ollen Pymin tarinan kerronta jääkin hybridinomaiseen välitilaan, jossa fiktiivinen ja faktuaalinen kerronnan koodi päätyvät käymään päättymätöntä vuoropuhelua.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201606022122 |
| Date | 27 June 2016 |
| Creators | Isomaa, J. (Jukka) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Jukka Isomaa, 2016 |
Page generated in 0.005 seconds