Tutkielmassani käsittelen kapitalismin problematiikkaa Hubert Selby Jr.:n romaanissa Last Exit to Brooklyn (1964). Teoksen henkilöhahmoja ja -asetelmia tutkimalla erittelen teoksesta kapitalistisen talousjärjestelmän ja ideologian ongelmallisia elementtejä. Last Exit to Brooklyn kuvaa 1950-luvun Brooklynia ja sitä asuttavia ihmisiä, pääasiassa työväenluokkaa, työttömiä ja köyhiä. Teos kokoaa viiden itsenäisen mutta toisiinsa kietoutuvan tarinan avulla kuvan sellaisista yhteiskunnan pudokkaista, joiden hahmoissa oireilee vaikeasti selitettävä, alati purkautumaton turhautuneisuus ja raivo. Tutkielmassani oletan, että teoksen hahmot oireilevat nimenomaan heidän elämäänsä vaikuttavan kapitalistisen ideologian sekä talousjärjestelmän määräävien rakenteiden vuoksi. Tätä henkilöhahmoissa sekä -asetelmissa ilmenevää oireenomaista purkautumattomuutta tutkin pääasiallisesti marxilaisen kirjallisuuden- ja kulttuurintutkijan Fredric Jamesonin dialektisen kritiikin teorian avulla, erityisesti poliittisen alitajunnan ja kognitiivisen kartoittamisen käsitteitä käyttäen. Jamesonilaisen poliittisen alitajunnan luennan avulla erittelen tekstistä allegoriseen muotoon piiloutuneita, tukahdutettuja poliittisia ja taloudellisia tilanteita. Nämä tilanteet saattavat olla joko olemassa olevaa ideologiaa kritisoivia tai orastavan utooppisesti suuntautuneita ehdotelmia ongelmallisten tilanteiden ylittämiseksi. Lisäksi käytän kognitiivisen kartoittamisen käsitettä tutkiessani henkilöiden luokkatietoisuuden tilaa, heidän toimintamahdollisuuksiaan sekä toimintansa rajoitteita. Tutkimus asettuu marxilaisesti määräytyneeseen viitekehykseen, joten sen tärkeänä lähdeaineistona ovat toimineet myös Marxin klassinen teoria sekä myöhemmät marxilaisuuteen pohjautuvat käsitteellistykset. Hahmojen kriisitiloja tulkitaan myös esimerkiksi sellaisten marxilaisittain erotettujen käsitteiden kuin vieraantumisen, tavaraistumisen ja reifikaation avulla. Kohdeteokseni asettuu vaikeasti määriteltävään tilaan kirjallisuuden kentälle. Se kuvaa modernin muodon kautta postmodernia subjektia, joka kipuilee ongelmallista asemaansa kapitalistisen tuotantotavan ja ideologian läpäisemässä maailmassa. Kiinnitän teoksen kuitenkin ennen kaikkea marxilaiseen realismikäsitykseen, jossa myös Jamesonin kognitiivisen kartoittamisen käsite on juuriltaan kiinni. Sekä kognitiivinen kartoittaminen että marxilaisittain käsitetty realismi toimivatkin molemmat reifikaation purkajina, esineistyneen ja kappaleistuneen maailman vastavoimana. Tutkielmassani osoitan todeksi sen seikan, että Last Exit to Brooklyn todella oireilee tukahdutettuja historiallis-taloudellis-poliittisia kriisitiloja, halkeamia subjektin eletyn elämän ja laajemman sosiaalisen todellisuuden välillä. Teoksessa erityisesti henkilöhahmojen kautta oireileva poliittinen alitajunta problematisoi, jopa kyseenalaistaa, toistuvasti kapitalistista tuotantotapaa ja ideologiaa. Romaanin voidaan orastavalla tasolla myös katsoa avaavan utooppisen impulssin mahdollisuuksia, ohimeneviä kapitalistisen järjestyksen potentiaalisesti ylittäviä hetkiä. Lisäksi teoksesta on luettavissa esiin myös ehdotus siitä, kuinka kognitiivisen kartoittamisen aste resonoi vahvasti sen kanssa, millaiset yksilön toimintamahdollisuudet maailmassa ovat.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201706012303 |
| Date | 01 June 2017 |
| Creators | Lindvall, J. (Jenni) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Jenni Lindvall, 2017 |
Page generated in 0.0015 seconds