Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella lasten esikielellisiä taitoja 18 ja 24 kuukauden iässä sekä ymmärtävää ja tuottavaa sanastoa 24 kuukauden iässä. Lisäksi selvitettiin, ennustavatko esikielelliset taidot 18 kuukauden iässä sanastoa 24 kuukauden iässä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sosioemotionaalisen kehityksen yhteyttä esikielellisiin taitoihin ja sanastoon.
Tutkimukseen osallistui 14 lasta, joita tutkittiin 18 ja 24 kuukauden ikäpisteissä. 18 kuukauden ikäpisteessä lasten vanhemmat täyttivät sosioemotionaalista kehitystä kartoittavan BITSEA-lomakkeen sekä lapsen varhaisia kommunikointi- ja kielellisiä taitoja kartoittavat MCDI ja ESIKKO -kyselylomakkeet. 24 kuukauden ikäpisteessä vanhemmat täyttivät jälleen MCDI ja ESIKKO -lomakkeet ja sovituilla testauskäynneillä tehtiin reseptiivinen ja ekspressiivinen kuvasanavarastotesti sekä videoitiin äiti–lapsi-leikkitilanne.
Tulokset osoittivat, että ESIKKO-kyselyn sosiaalisen kommunikaation osapistemäärällä ja kyselyn kokonaispistemäärällä 18 kuukauden iässä oli vahvin yhteys esikielellisiin taitoihin 24 kuukauden iässä. Vastaavasti ymmärtämisen osapistemäärällä 18 kuukauden iässä oli vähiten yhteyttä esikielellisiin taitoihin 24 kuukauden iässä. Tulosten mukaan tutkittavien ymmärtävän ja tuottavan sanaston koossa 24 kuukauden iässä oli melko paljon yksilöllistä vaihtelua. ESIKKO-kyselyn kokonaispisteet 18 kuukauden iässä näyttäisivät eniten ennustavan sanaston tasoa 24 kuukauden iässä. Mikään 18 kuukauden ikäpisteen ESIKKO-kyselyn osapistemääristä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä 24 kuukauden ikäpisteen sanastoa kuvaaviin muuttujiin. Sosioemotionaalisen kehityksen osalta BITSEA-lomakkeen ongelmapisteillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä esikielellisiä taitoja eikä sanastoa mittaaviin muuttujiin. BITSEA-lomakkeen kompetenssipisteillä taas oli tilastollisesti merkitsevää yhteyttä 18 kuukauden ikäpisteen esikielellisiin taitoihin ja 24 kuukauden ikäpisteen sanastoon.
Tulokset osin tukivat aikaisempia tutkimuksia ja osin erosivat niistä. Puheterapeutin tulee arvioida sanaston lisäksi esikielellisiä taitoja ja sosioemotionaalista kehitystä. Tämän tutkimuksen perusteella puheterapeuttien kannattaa kiinnittää huomiota ainakin ESIKKO-kyselyn kokonaispisteisiin puolentoista vuoden iässä, sillä ne voivat ennustaa tuottavaa sanastoa kaksivuotiaana. Myös ESIKKO-kyselyn sosiaalisen kommunikaation osapistemäärää kannattaa tutkia, koska sillä on tämän tutkimuksen mukaan yhteyttä kaksivuotiaan esikielellisiin taitoihin. Vahvaa sosioemotionaalista kompetenssia, kuten muitakin kielen kehitystä edistäviä tekijöitä, kannattaa tukea.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201508271931 |
| Date | 31 August 2015 |
| Creators | Ikonen, L. (Laura) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Laura Ikonen, 2015 |
Page generated in 0.0018 seconds