Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella ja kuvata palvelutalossa asuvien muistisairaiden ihmisten vuorovaikutuksen muuttumista viiden viikon muistelutikun käyttämisen aikana yhdessä heidän omaistensa ja hoitajiensa kanssa. Toisena tavoitteena oli kartoittaa muistelutikun mahdollisuutta vuorovaikutusta tukevana menetelmänä. Muistelutikku on muisteluterapiaan perustuva digitaalinen apuväline, jonka vaikutuksia vuorovaikutuksen eri osa-alueille ei ole aikaisemmin tutkittu. Tarkastelen tässä tutkielmassani, miten muistelutikku vaikuttaa muistisairaiden ihmisten verbaalisen ja nonverbaalisen vuorovaikutuksen määrään ja laatuun. Lisäksi tarkastelen, miten muistelutikku toimii vuorovaikutusta tukevana menetelmänä. Pyrin tekemään johtopäätöksiä muistelutikun soveltumisesta muistisairaiden ihmisten heikkenevän vuorovaikutuksen aktivoimiseen, tukemiseen ja kuntouttamiseen.
Tähän tutkimukseen osallistui kaksi tehostetussa palvelutalossa asuvaa keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavaa henkilöä sekä kaksi heidän omaistaan ja kaksi hoitohenkilökunnan jäsentä. Tutkittavien muistisairaiden ihmisten keski-ikä oli 77,8 vuotta. Tutkimusaineisto koostui kahden arviointikerran tuloksista sekä hoitajien tekemistä muistiinpanoista. Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti alkuarvioinnilla ja loppuarvioinnilla. Arviointi toteutettiin CETI- ja AKE-mittareilla, jotka omaiset ja hoitajat täyttivät tutkimuksen alussa ja lopussa. Tutkimuksen lopussa omaiset ja hoitajat osallistuivat lisäksi haastatteluun, joka toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Kerätty aineisto analysoitiin käyttämällä systemaattista aineistolähtöistä teemahaastattelun analyysia. Tulokset esitettiin taulukoiden ja haastatteluiden katkelmien avulla.
Tutkimuksessa hoitajan tekemien CETI-arvioinnin ja haastatteluiden tulosten perusteella voidaan päätellä, että muistelutikku vaikutti positiivisesti yhden tutkittavan verbaalisen ja nonverbaalisen vuorovaikutuksen määrään ja laatuun. Tutkimus osoitti, että muistelutikku voi toimia muistisairaiden ihmisten vuorovaikutusta aktivoivana ja lisäävänä välineenä, mikäli sitä käytetään säännöllisesti. Muistelutikku koettiin pääasiassa mieluisana kokemuksena ja konkreettisena välineenä, joka on helposti lähelle saatavissa. Hoitajien haastatteluiden mukaan muistelutikku auttoi vuorovaikutuksen tukemisessa ja etenkin muistisairaan ihmisen tuntemisessa paremmin. Muistelutikku voi auttaa hoitohenkilökuntaa näkemään muistisairauden takana olevan yksilöllisen ihmisen.
Tämän työn havainnot olivat pääosin samansuuntaisia kuin aikaisemmassa kirjallisuudessa raportoidut tulokset. Tutkimuksen tulosten avulla ei voitu kuitenkaan tehdä yhteneviä johtopäätöksiä muistelutikun merkittävistä positiivista vaikutuksista muistisairaiden ihmisten vuorovaikutuksen muuttumiseen tai vuorovaikutuksen tukemiseen etenkään omaisten kanssa. Suurempi otoskoko ja pidempi tutkimusjakso voisivat antaa tarkempaa tieteellistä tutkimusnäyttöä muistelutikun vaikutuksista muistisairaiden ihmisten vuorovaikutuksen osa-alueisiin. Tulevaisuudessa muistisairaiden ihmisten vuorovaikutuksen tukemisesta ja toimivista menetelmistä olisi tärkeää saada laajempaa tieteellistä tutkimusta, jotta muistisairaiden ihmisten puheterapeuttiset käytänteet kehittyisivät ja muistisairaiden ihmisten vuorovaikutusta pystyttäisi tukemaan parhain päin sairauden edetessä.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201811293152 |
| Date | 11 December 2018 |
| Creators | Moilanen, M. (Marjo) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Marjo Moilanen, 2018 |
Page generated in 0.0024 seconds