Nyky-yhteiskunnassa ääni on tärkeä työnteon väline hyvin monessa ammatissa, noin 38 prosenttia työväestöstä käyttää työvälineenä omaa ääntänsä. Usein äänenkäyttö on hyvin runsasta ja kuormittavaa, eikä työympäristössä ei ole riittävästi huomioitu hyvälle äänenkäytölle suotuisia olosuhteita. Tämä altistaa vääränlaiselle ja ääntöelimistöä vahingoittavalle äänenkäytölle, sillä työntekijät joutuvat ympäristötekijöiden vuoksi käyttämään ääntänsä väärin, kuten huutamaan, käyttämään liian voimakasta ääntä ja puhumaan taustamelun yli.
Ryhmäliikunnanohjaajan ammatissa äänenkäyttö on myös runsasta. Ohjaajan äänenkäyttöä voidaan verrata esimerkiksi laulajan äänenkäyttöön, joka erilaisilla äänenpainoilla ja äänenvoimakkuuksilla viestittää tunneillaan erilaisia asioita sekä luo tunnelmaa. Ohjaaja käyttää ääntänsä asiakkaiden motivoimiseen, kannustamiseen, käskyttämiseen ja rauhoittamiseen. Voimakkaan ja runsaan äänenkäytön lisäksi ohjaajan on kyettävä samanaikaisesti kovaan fyysiseen suoritukseen, joten ohjaajan äänenkäyttöön kohdistuva rasitus on erityisen voimakasta ja omaa luokkaansa verrattaessa muihin äänenkäyttöä vaativiin ammatteihin. Ohjaajan äänenkäyttöön vaikuttavat niin yksilölliset kuin työperäiset tekijät.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja tuottaa tietoa siitä, millä tavoin ryhmäliikuntatuntien ohjaajana toimiminen vaikuttaa ohjaajien äänen terveyteen, millä tavoin ohjaajat itse kokevat runsaan äänenkäytön, sekä selvittää ohjaajien asenteita ja kiinnostusta äänen terveyttä ja ääniergonomiaa kohtaan. Tutkimus antaa tietoa ohjaajien äänenkäytön lisäksi myös kyseisen ammattiryhmän yleisestä terveydestä ja hyvinvoinnista. Tutkimus suoritettiin webropol-kyselylomakkeella ja kyselyyn vastasi yhteensä 97 ryhmäliikunnanohjaajaa.
Tutkimustulosten mukaan ääniongelmien ryhmäliikunnanohjaajien joukossa on varsin yleistä, noin 21 %:lla esiintyy vähintään kaksi äänioiretta, jonka voidaan katsoa merkitsevän ääniongelmaa. Yleisimpiä ongelmia ovat äänen väsyminen sekä äänen käheytyminen. Ääniongelmien kannalta merkitsevimmiksi ongelmia aiheuttaviksi riskitekijöiksi tässä tutkimuksessa nousi ohjaajan mielialaan liittyvät tuntemukset, kuten täydellisyyden tavoittelu, huoneilman kuivuus, kosteus ja pölyisyys, kaikuisa tila sekä fyysinen rasitus ja liikesarjojen suorittaminen äänenkäytön aikana. Nuoremmassa ikäryhmässä ääniongelmia esiintyi vanhempaa ikäryhmää enemmän.
Tutkimustulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa. Äänihäiriöiden merkittävimmiksi riskitekijöiksi nousivat fyysinen rasitus ja yhtäaikainen puhuminen, huono ilmanlaatu, kaikuisa tila sekä mielialaan liittyvät tuntemukset. Tutkimuksen perusteella olisi tärkeää, että ohjaajat ottaisivat äänenkäyttöään ja äänen terveyttä enemmän huomioon. Ohjaajien keskuudessa olisi tärkeää pyrkiä lisäämään tietoisuutta äänenkäyttöön ja ääniergonomiaan liittyvistä asioista.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201311071845 |
| Date | 07 November 2013 |
| Creators | Ainasoja, L. (Laura) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Laura Ainasoja, 2013 |
Page generated in 0.0022 seconds