Puhe- ja oraalimotoriikan välinen yhteys on logopedian alalla ajankohtainen ja kiistelty teema eikä aiheesta ole tehty kovin paljoa tutkimuksia. Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli perehtyä 18‒40-vuotiaiden aikuisten normaaleihin ja maksimaalisiin puhe- ja artikulaationopeuksiin lukunäytteen avulla sekä tarkastella, onko artikulaationopeudella tai sen säätelytaidoilla ja oraalimotorisilla taidoilla yhteyttä keskenään. Koehenkilöinä toimi 40 tervettä suomenkielistä puhujaa, joista 20 oli miehiä ja 20 oli naisia. Tutkimusnäytteet kerättiin osana laajempaa puhe- ja oraalimotorista tutkimusprojektia, jossa oli mukana kaikkiaan viisi tutkijaa.
“Aurinko ja pohjatuuli” -tekstiin perustuvat lukunäytteet analysoitiin Praat-puheanalyysiohjelmalla, jossa näytteistä erotettiin erilaiset sujumattomuudet sekä vähintään 200 millisekuntia kestävät tauot. Tämän jälkeen puhe- ja artikulaationopeudet laskettiin Excel 2010 -ohjelmalla tehdyn laskentapohjan avulla. Puhe- ja artikulaationopeudet ilmoitettiin foneemeina ja tavuina aikayksikköä kohden. Lisäksi määritettiin normaaleiden ja nopeiden lukunäytteiden välinen nopeusmuutos sekä tarkasteltiin yksilöllistä puheennopeuttamiskapasiteettia jakamalla koehenkilöjoukko normaalin nopeuden suhteen kolmeen ryhmään. Oraalimotorisia taitoja tutkittiin tutkimusryhmän laatimalla tutkimusprotokollalla, jossa oli 13 suun ja kasvojen alueen lihasten hallintaan perehtyvää tehtävää. Kukin kohta arvioitiin neliportaisen asteikon avulla. Oraalimotoristen taitojen tutkimiseen käytettiin lisäksi Pohjoismaista orofakiaalista testi -seulontaa (NOT-S). Tilastollinen analyysi toteutettiin SPSS 21 -ohjelman avulla.
Tutkimustulosten mukaan suomenkielisten aikuisten normaali puhenopeus oli 4,96 tavua/s ja maksimaalinen puhenopeus 7,40 tavua/s. Artikulaationopeuden osalta vastaavat arvot olivat 5,77 tavua/s ja 7,93 tavua/s. Keskimääräinen puheennopeuttamiskapasiteetti oli puhenopeuden osalta noin 49,2 % ja artikulaationopeuden osalta noin 37,5 %. Ryhmittäisessä vertailussa suurimmalla normaalilla nopeudella puhuneen ryhmän puheennopeuttamiskapasiteetti oli suurin. Normaalin ja maksimaalisen artikulaationopeuden sekä oraalimotoristen taitojen välillä oli heikko yhteys siten, että keskimääräistä suurempi nopeus korreloi parempien oraalimotoristen taitojen kanssa. Artikulaationopeuden säätelytaitojen ja oraalimotoristen taitojen välillä ei ollut tilastollista yhteyttä, mutta sirontakuviossa erottui pienempiä alaryhmiä, jotka osoittivat epälineaarisen yhteyden olemassaolon. Erityisesti erottui alaryhmä, johon kuuluvat henkilöt nopeuttivat puhettaan alle 1,5 tavua/s. Kyseisen ryhmän oraalimotoriset taidot olivat keskimääräistä heikommat.
Tutkimus antaa normitietoa suomenkielisen aikuisväestön puhe- ja artikulaationopeudesta. Lisäksi tutkimus osoittaa puhemotoriikan säätelytaitojen vaihtelevan huomattavasti yksilöllisen neuromuskulaarisen kapasiteetin mukaan. Tutkimus antaa alustavia viitteitä puhe- ja oraalimotoriikan yhtenevästä taustasta puhemotoriikan säätelytaidoiltaan heikoimman alaryhmän kohdalla. Aihepiiri vaatii kuitenkin lisätutkimuksia, jotta varmoja johtopäätöksiä voidaan tehdä.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201312102031 |
| Date | 10 December 2013 |
| Creators | Koskela, A. (Anna) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Anna Koskela, 2013 |
Page generated in 0.0024 seconds