Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää onko iällä vaikutusta kaksi- ja monikielisen afasian paranemiseen. Lisäksi haluttiin selvittää onko joitain muita tekijöitä, joilla on vaikutusta siihen miten eri kielet paranevat. Tutkimusmenetelmäksi valittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Systemaattinen haku tehtiin seitsemään eri tietokantaan käyttäen samaa hakulauseketta. Tietokantahaut kävivät läpi usean arviointiprosessin, joista lopulta valittiin mukaanotto- ja poissulkukriteerien avulla 97, vuosina 1980–2012 julkaistua englanninkielistä artikkelia mukaan tutkimukseen. Näistä artikkeleista poimittiin kaikki ennalta asetetut kriteerit täyttävät potilastapaukset mukaan. Potilastapauksia otettiin tähän tutkimukseen mukaan yhteensä 206 kappaletta. Tilastollisena menetelmänä käytettiin logistista regressioanalyysiä ja ristiintaulukointia.
Tutkimuksen tuloksena todettiin, että rinnakkainen ja eriytynyt paranemismalli ovat yleisimpiä malleja. Lisäksi logistisen regressioanalyysin mukaan iällä todettiin olevan vaikutusta paranemismalliin. Yli 60 vuoden ikä lisää riskiä siihen, että kielten paraneminen on rinnakkaista kun taas alle 60 vuoden ikä lisää riskiä eriytyneeseen paranemismalliin. Tässä aineistossa iällä ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä siihen, onko parantunut kieli äidinkieli vai muu kieli. Sukupuolella, afasiatyypillä tai sillä oliko koehenkilö saanut kuntoutusta ja millä kielillä, ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä paranemiseen. Afasian vaikeusasteella taas todettiin olevan vaikutusta kielten paranemiseen. Tulosten mukaan vaikea afasia lisää riskiä rinnakkaiseen paranemismalliin. Lievällä ja keskivaikealla afasialla on puolestaan suurempi riski eriytyneeseen paranemismalliin ja pienempi riski rinnakkaiseen paranemismalliin kuin vaikealla afasialla. Lievän ja keskivaikean afasian välillä ei löytynyt juurikaan eroa riskin suhteen. Vaikean ja keskivaikean afasian välillä oli eniten eroa paranemismallin suhteen. Vaikea afasia lisää siis huomattavasti enemmän riskiä rinnakkaiseen ja keskivaikea eriytyneeseen paranemismalliin.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että iällä on vaikutusta kaksi- ja monikielisen afasian paranemiseen, mutta yhdessä useamman tekijän kanssa. Kliinisen merkityksen kannalta tulokset ovat vielä suuntaa antavia. Jotta näitä tuloksia voitaisiin yleistää tai siirtää kliiniseen työhön, tulisi aiheesta tehdä vielä lisätutkimuksia. Näiden tulosten perusteella kliinisessä työssä on tärkeää ottaa huomioon tässä tutkimuksessa esiin tuodut tekijät ja niiden yhteisvaikutus kaksi- ja monikielisen afasian paranemiseen.
Tämä systemaattinen katsaus antaa lisää tietoa kaksi- ja monikielisestä afasiasta ja tutkimuksen tulosten avulla voidaan ymmärtää hieman paremmin monikielisen afasian erityispiirteitä ja monimuotoisuutta. Se mikä kävi hyvin selvästi ilmi tässä tutkimuksessa on, että monikielinen afasia on hyvin monimuotoinen ja laaja ilmiö ja afaattisten henkilöiden välillä on hyvinkin suuria yksilöllisiä eroja. Tämä vaikeuttaa ilmiön tutkimista sekä tutkimustulosten siirtämistä käytäntöön. Tämän vuoksi lisätutkimusta kaivataan, jotta tuloksia voidaan verrata keskenään ja saada kliiniseen työhön yleistettävää luotettavaa tietoa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201312102032 |
| Date | 10 December 2013 |
| Creators | Silvola, J. (Johanna) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Johanna Silvola, 2013 |
Page generated in 0.0021 seconds