Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella logopedian opiskelijoiden äänen piirteitä ja äänen tuottoa opiskelun alku- ja loppuvaiheessa. Tutkimukseen osallistui 48 logopedian opiskelijaa, joista puolet oli juuri opintonsa aloittaneita opiskelijoita (n=24) ja puolet opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita (n=24). Opiskelijoilta äänitettiin fonaatio- ja lukunäytteet kahdessa osassa, joissa ohjeistettiin käyttämään normaalia puheääntä sekä mahdollisimman hyvää ääntä. Lisäksi nauhoitettiin spontaanipuhenäyte. Näytteet arvioitiin akustisesti ja kuulonvaraisesti, ja lisäksi tarkasteltiin menetelmien vastaavuutta. Kuulonvaraisen arvioinnin toteutti kolme puheterapeuttia sähköisen lomakkeen avulla, jossa äänen piirteitä arvioitiin numeerisesti asteikolla 0–100. Akustinen analyysi toteutettiin Multi Dimensional Voice Program (MDVP) ja Praat -ohjelmilla.
Akustisen analyysin ja kuulonvaraisen arvioinnin perusteella kaikilla tutkimukseen osallistuneilla opiskelijoilla voitiin todeta olevan normaali ääni, joten tilastollisestikin merkitsevät erot ryhmien välillä olivat hyvin pieniä. Kuulonvaraisessa arvioinnissa loppuvaiheen opiskelijat saivat alkuvaiheen opiskelijoihin verrattuna tilastollisesti merkitsevästi parempia tuloksia fonaationäytteistä arvioidusta äänen poikkeavuuden asteesta ja vuotoisuudesta sekä lukunäytteistä arvioidusta puristeisuudesta. Lisäksi akustisen analyysin perusteella alkuvaiheen opiskelijat saivat loppuvaiheen opiskelijoihin verrattuna korkeampia arvoja kaikista jitteriä mittaavista parametreistä normaalilla puheäänellä tuotetuista fonaationäytteistä mitattuna. Alkuvaiheen opiskelijoiden perustaajuus oli mahdollisimman hyvällä äänellä tuotetussa fonaatiossa tilastollisesti merkitsevästi korkeampi kuin opintojensa loppuvaiheessa olevilla opiskelijoilla.
Normaalin puheäänen ja mahdollisimman hyvällä äänellä tuotetun äänen välillä selkein ero oli perustaajuudessa. Perustaajuus kasvoi kummallakin ryhmällä tilastollisesti merkitsevästi mahdollisimman hyvää ääntä tuotettaessa. Alkuvaiheen opiskelijoilla ero oli suurempi ja tuli esille myös äänen korkeuden kuulonvaraisessa arvioinnissa.
Akustisista mittareista signaali-kohinasuhde korreloi selvimmin kuulonvaraisen arvioinnin kanssa. Korrelaatio oli havaittavissa verrattaessa signaali-kohinasuhdetta äänen poikkeavuuden asteeseen, karheuteen ja vuotoisuuteen. Normaalilla puheäänellä tuotetut fonaatiot, joiden äänen poikkeavuuden keskiarvo oli kuulonvaraisesti arvioituna ≤ 10, olivat muita ääniä parempia myös akustisen analyysin perusteella. Ero oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä vain äänen taajuuden vaihtelua sekä signaalin ja kohinan välistä suhdetta mittaavissa parametreissa.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että valmistuvan vuosikurssin äänen tuotto oli todennäköisesti taloudellisempaa ainakin mahdollisimman hyvää ääntä tuotettaessa. Tarkempaa tietoa aiheesta saataisiin seurantatutkimuksen avulla sekä selvittämällä opiskelijoiden omia kokemuksia ääneen liittyvissä asioissa. Äänitutkimuksen menetelmiä tulee edelleen kehittää luotettavampien tutkimustulosten saamiseksi.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201404031234 |
| Date | 07 April 2014 |
| Creators | Laitinen, H. (Hanna) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Hanna Laitinen, 2014 |
Page generated in 0.0014 seconds