Parkinsonin tauti on parantumaton, etenevä neurologinen sairaus, jossa aivojen liikesäätelyyn osallistuvat hermosolut alkavat tuhoutua. Lihaksiston ongelmat vaikuttavat myös puhe-elimistön tasolla heikentäen puheen ymmärrettävyyttä ja äänen laatua. Aivojen syvien osien pitkäaikainen stimulaatio (Deep Brain Stimulation, DBS), joka kohdistuu subtalaamiseen tumakkeeseen (STN) hillitsee Parkinson-potilaan poikkeavan vilkasta neuronaalista aktivaatiota. Hoito helpottaa merkittävästi Parkinson-potilaiden motorisia oireita, mutta vaikutukset puheeseen ja ääneen ovat ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä vaikutus STN-stimulaatiolla on Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden puheen ymmärrettävyyteen ja mitattaviin äänen akustisiin parametreihin kuukauden kuluttua leikkauksesta.
Tutkimuksen osallistui neljä aivojen subtalaamisen tumakkeen DBS-asennukseen osallistunutta Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta. Koehenkilöiden puhe ja ääni analysoitiin leikkausta edeltävänä päivänä ja kuukausi operaation jälkeen stimulaattorin ollessa päällä. Koehenkilöille tehtiin Frenchayn dysartriatesti kokonaisuudessaan sekä he lukivat ääneen listan erillisiä testilauseita ja -sanoja. Puhe- ja ääninäytteistä arvioitiin kuulonvaraisesti puheen ymmärrettävyys. Tätä verrattiin koehenkilöiden omaan arvioon puheensa ymmärrettävyydestä ja vokaaliartikulaatiota kuvaaviin formanttianalyysein määritettyihin akustisiin parametreihin. Äänen laadullista puolta arvioitiin fonaatiota kuvaavien akustisten muuttujien avulla.
Tässä tutkimuksessa havaittiin, että STN-stimulaatiolla on kuukauden kuluttua leikkauksesta vain pientä vaikutusta Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden puheeseen ja ääneen. STN-stimulaatiolla ei ryhmätasolla tarkasteltuna ollut vaikutusta kuulonvaraisesti arvioituun puheen ymmärrettävyyteen eikä ääninäytteistä määritettyihin akustisiin parametreihin. Yksilötasolla tarkastellen joitakin pieniä muutoksia oli kuitenkin havaittavissa. Koehenkilöllä, jonka puheen ymmärrettävyys sekä äänen laadulliset parametrit olivat heikoimmat ennen leikkausta, STN-stimulaatiolla oli hienoinen myönteinen vaikutus vokaaliartikulaatiota kuvaaviin parametreihin. Myös hän itse koki puheensa sujuvan paremmin STN-stimulaation aikana. Lisäksi joissain äänen laadullisissa parametreissa oli yksilötasolla havaittavissa kohenemista. Toisaalta yksilötasolla muutamat äänen laadulliset parametrit puolestaan hieman heikkenivät STN-stimulaation seurauksena.
Saadut tulokset ovat linjassa julkaistun kirjallisuuden kanssa. Seuranta-ajan lyhyyden vuoksi koehenkilöiden puheessa ja äänessä ei havaittu vielä suuria muutoksia. Aiempien tutkimusten perusteella puhekyvyn heikkenemistä tapahtuu eniten 1–3 vuotta operaation jälkeen. Kuitenkin lyhyelläkin seuranta-ajalla on havaittu, että fonaatiota tai artikulaatiota kuvaavat yksittäiset parametrit, voivat STN-stimulaation seurauksena jopa parantua, vaikka puheen kokonaisymmärrettävyys on heikentynyt. Nämä vaikutukset ovat yksilöllisiä riippuen useista eri taustatekijöistä, joiden tarkempi tuntemus olisi jatkossa hyödyllistä selvittää sivuoireiden minimoimiseksi.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201404171279 |
| Date | 17 April 2014 |
| Creators | Ala-Kopsala, M. (Minna) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Minna Ala-Kopsala, 2014 |
Page generated in 0.0015 seconds