Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kroonista skitsofreniaa sairastavilla heidän oman näkemyksensä mukaan kielen, pragmatiikan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia. Lisäksi haluttiin selvittää sitä, minkälaisena läheiset asian kokivat sekä sitä, eroavatko skitsofreniapotilastapausten ja läheisten näkemykset toisistaan. Tutkimus toteutettiin monitapaustutkimuksena, ja tutkimushenkilöiksi valikoitui neljä skitsofreniaa sairastavaa henkilöä sekä neljä läheistä. Tutkimusmenetelminä käytettiin kommunikaation kyselylomakkeita (CC-SR & CC-A) sekä puolistrukturoitua teemahaastattelua.
Tutkimuksesta selvisi, että tutkimushenkilöillä esiintyi heidän omien arvioidensa mukaan sellaisia kielen, pragmatiikan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia, joilla voidaan olettaa olevan vaikutusta heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Ongelmat ilmenevät semantiikan, syntaksin, koherenssin, kontekstin käytön, ei-kielellisen kommunikaation sekä sosiaalisten suhteiden heikkouksina, mielenkiinnonkohteiden niukkuutena sekä epäasiallisena puhetapana ja stereotyyppisenä kielenkäyttönä. Ongelmat ja niiden yleisyys vaihtelivat kuitenkin tapauksittain. Ääntämisen ja sujuvuuden ongelmia skitsofreniapotilaat kokivat harvoin. Skitsofreniapotilastapausten yleisimmin raportoimia ongelmia olivat monimerkityksisten ilmaisujen ymmärtämisen vaikeudet, harrastustoiminnan yksipuolisuus, katsekontaktin välttäminen ja ahdistuneisuus muiden ihmisten seurassa. Lisäksi kaikki tutkimushenkilöt kokivat, että heidän oli vaikea ilmaista itseään ryhmätilanteissa sekä kertoa yhtenäisesti menneistä tapahtumista.
Myös skitsofreniapotilaiden läheiset kokivat, että tutkimushenkilöillä esiintyi erilaisia kielen, pragmatiikan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia. Ongelmia esiintyi läheisten arvioissa niin ikään em. kielen käytön alueilla, ja myös he raportoivat ääntämisen ja sujuvuuden ongelmien olevan tutkimushenkilöillä harvinaisia. Läheisten vastauksissa esiintyi runsaasti vaihtelua tutkimushenkilöiden kommunikaatio-ongelmien suhteen. Vaihtelua esiintyi niin ongelmien yleisyyden kuin ilmenemismuotojenkin osalta. Kaksi neljästä läheisestä arvioi skitsofreniaa sairastavien kommunikaatiotaidot suhteellisen hyviksi ja yksi erittäin heikoiksi. Neljäs läheinen oli puolestaan havainnut skitsofreniaa sairastavalla vain merkittäviä kielen rakenteen ongelmia. Läheisten yleisimmin raportoimia ongelmia olivat sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät heikkoudet, kuten ahdistuneisuus muiden ihmisten seurassa sekä tarkkaamattomuus sosiaalisissa tilanteissa. Lisäksi kaikki läheiset olivat sitä mieltä, että tutkimushenkilöiden oli vaikea ilmaista itseään ryhmätilanteissa.
Kaiken kaikkiaan läheiset kokivat ongelmat lievempinä kuin skitsofreniaa sairastavat itse. Läheiset myös arvioivat määrällisesti vähemmän ongelmia kuin skitsofreniapotilaat. Näkemykset skitsofreniaa sairastavien ja heidän läheistensä välillä erosivat jonkin verran kommunikaation eri osa-alueiden suhteen, mutta kaikkien tutkimusparien vastauksissa voitiin havaita myös joitakin yhtäläisyyksiä yksittäisissä kielen rakenteen, pragmatiikan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmissa. Kaikki tutkimushenkilöt ja läheiset olivat yhtä mieltä siitä, että skitsofreniaa sairastavat tunsivat itsensä joskus ahdistuneiksi muiden ihmisten seurassa, ja että heidän oli usein vaikea ilmaista itseään ryhmätilanteissa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201409241879 |
| Date | 25 September 2014 |
| Creators | Blinnikka, R. (Riitta) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Riitta Blinnikka, 2014 |
Page generated in 0.0018 seconds