Tämän tutkielman aiheena on sukupolvien väliset kirjallisen teoksen tulkintaerot. Tulkittavana teoksena on Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954). Tutkimuksessani kiinnitän huomiota eri-ikäisten lukijoiden tulkintaeroihin. Tutkimuskysymyksiäni ovat: Miten lukijat kokevat Tuntemattoman sotilaan ja mikä merkitys teoksella on heille? Tarkoituksenani on selvittää, onko Tuntemattoman sotilaan tulkinta samanlaista kuin se oli teoksen ilmestymisen aikana.
Tutkielmani teoreettis-metodologiset lähtökohdat ovat vastaanottotutkimuksessa. Työni rakentuu Tuntemattoman sotilaan reseptiohistoriasta, haastatteluista sekä haastateltavien lukemisen aikana tekemistään muistiinpanoista. Haastattelut suoritettiin kasvotusten puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin. Työni pohjimmaisena ajatuksena on reseptiohistoriallinen teoria, jonka mukaan kaunokirjalliset teokset saavat esteettisen muodon ja arvon vasta lukijoiden konkretisoimina. Reseptiohistoriallisina materiaaleina työssäni ovat Tuntemattomasta sotilaasta kirjoitetut arvostelut kirjan ilmestymisvuonna, joita vertaan omien haastateltavieni vastauksiin. Reseptioestetiikan käsitteille perustuva analyysi tarkastelee lukijoiden yksilöllistä vastaanottoa.
Teemahaastattelun avulla lukijat kertovat henkilökohtaisesti omat tulkintansa ja ajatuksensa lukemastaan. Vastausten etsimistä tuki se, että yritin selvittää haastateltavien henkilökohtaista lukemishistoriaa. Lukijoiden kirjallisuushistoria on muuttunut siten, että nykyään nuoret lukijat lukevat enemmän ulkomaalaisten kirjailijoiden tuotantoa kuin suomalaisten. Haastattelujen perusteella lukijat hyväksyvät teoksen sellaisena kuin se taiteelliselta arvoltaan on. Väinö Linna tunnustetaan taiteilijaksi, nimenomaan klassikkoteoksen kirjailijaksi. Tuntematon sotilas hyväksytään fiktiiviseksi romaaniksi, mutta samalla ymmärretään, että teoksella on myös realistisia piirteitä. Nuorten lukijoiden odotushorisontti teosta kohtaan oli seuraavanlainen: odotettiin kronologista kuvausta sodasta ja osittaista realistisuutta sodan kuvaamisessa. Vanhemmat lukijat puolestaan osasivat odottaa tiettyjä asioita teokselta. Näihin odotuksiin vaikutti teoksen aikaisempi lukeminen sekä lukijoiden oma kirjallisuushistoria. Tietyt lukumallit tulivat joillakin lukijoilla selvästi esille. Nuoret ymmärtävät teoksen historiallisesti merkittäväksi, mutta eivät suhtaudu siihen puhtaasti historiallisen romaanin esimerkkinä. Vanhemman ikäpolven käsitys teoksesta on kuitenkin erittäin selkeä: Tuntematon sotilas on sotaromaani, joka kertoo fiktiivisten hahmojen kautta Suomen jatkosodasta.
Tekemäni haastattelut osoittavat, että teoksen vastaanotossa on tapahtunut muutoksia. Sukupolvi, joka on teoksen lukenut aikaisemmin, on muuttanut käsitystään teoksesta. Tätä Tuntemattoman sotilaan vastaanottotutkimusta voisi täydentää ottamalla väliin jääneet sukupolvet lukijatutkimuksen jatkoksi vertaamalla tuloksia aikaisempiin tutkimustuloksiin. Tällä tavalla saataisiin tarkennettua Tuntemattoman sotilaan reseptiohistoriaa ja selvennettyä sen roolia Suomen kirjallisuushistoriassa. Lisäksi olisi ajankohtaista tehdä vastaanottotutkimus kolmannesta Tuntematon sotilas -elokuvasta.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201705111801 |
| Date | 11 May 2017 |
| Creators | Pietikäinen, T. (Tarja) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Tarja Pietikäinen, 2017 |
Page generated in 0.0013 seconds