This thesis promotes the role of English as a global language and examines how it is taken into consideration in the teaching of English as a foreign language (EFL) in Finland. Languages are learned to be used. Therefore, the language user’s needs are the starting point of language learning. For this reason, the usability should become before language form. In addition to this, the Finnish National Core Curriculum 2014 for basic education emphasises cultural diversity and the role of English as a language of global communication, and it recognises the global position and varieties of the English language. Therefore, EFL teaching must take these aspects into consideration in Finnish EFL classrooms. Thus, theoretically this thesis builds on the examination of the Core Curriculum, the phenomenon of English as a global language, and post-method pedagogy. Post-method pedagogy can be seen useful in the implementation of the objectives and contents of the Core Curriculum, which relate to the status of English as a global language.
Empirically, the research in this thesis builds on the observations collected with an online questionnaire directed at Finnish EFL teachers. The purpose of the questionnaire is to answer the following research questions: How do the EFL teachers implement the objectives and contents of the Core Curriculum as they concern English as a Lingua Franca? What affects the implementation? How important are the objectives and contents from the teachers’ point of view? The teachers’ responses are analysed with a qualitative data-based content analysis. The purpose of the analysis is to categorise the responses in order to find consensus and further to make conclusions.
The main findings of the thesis are as follows: The global aspect of English is important to take into consideration in EFL teaching because it promotes diversity and equality among English users and is emphasised in the National Core Curriculum 2014, which is the basis of Finnish basic education. Finnish EFL teachers are generally aware of the phenomena of global English and understand the terminology connected to it. However, in practice their view on English is rather Anglo- and Americentric. When it comes to the above-mentioned objectives and contents of the Core Curriculum, the teachers find them important but often, due to lack of time, they must prioritise and omit them in teaching. For the same reason, they also rely much on teaching materials in the implementation of the objectives. Finally, the main conclusion is that due to the lack of resources — largely time constraints — the objectives and contents of the National Core Curriculum, which relate to the status of English as a global language, are not thoroughly implemented in Finnish EFL classrooms. / Tämä pro gradu esittelee Englannin asemaa globaalina kielenä ja sitä, kuinka se otetaan huomioon englannin opetuksessa Suomessa. Kieliä opetellaan, jotta niitä voisi käyttää ja tästä johtuen kielenkäyttäjän tarpeet ovat kielenopiskelun lähtökohta. Tämän takia myös käytettävyyden tulisi olla kielen muotoa tärkeämpää. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 korostuvat kulttuurinen monimuotoisuus ja englannin rooli maailman laajuisen viestinnän kielenä ja siinä tunnistetaan englannin maailman laajuinen asema ja erilaiset variantit. Nämä asiat täytyy siis ottaa myös englannin opetuksessa huomioon. Tämän pro gradun teoreettinen tausta käsittelee täten opetussuunnitelmaa 2014, englannin asemaa globaalina kielenä ja lisäksi postmetodia pedagogiikkaa, jonka voi nähdä hyödyllisenä välineenä opetussuunnitelman globaalia englantia koskevien tavoitteiden ja sisältöjen toteuttamisessa.
Pro gradun tutkimusosio on toteutettu sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeeseen vastasi suomalaisia englannin opettajia. Kyselylomakkeen tarkoitus on vastata tutkimuskysymyksiin, joita ovat miten englannin opettajat toteuttavat edellä mainittuja opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä, mikä vaikuttaa niiden toteuttamiseen ja kuinka tärkeinä opettajat pitävät niitä? Vastaukset analysoidaan laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin tarkoitus on luokitella vastaukset, jotta niistä löydetään yhteneväisyyksiä, joiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä.
Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat: on tärkeää ottaa englannin globaali asema huomioon englannin opetuksessa koska se edistää monimuotoisuutta ja tasa-arvoa ja koska se korostuu myös opetussuunnitelmassa, joka on suomalaisen perusopetuksen lähtökohta. Lisäksi, suomalaiset englannin opettajat ovat yleisellä tasolla tietoisia englannin globaalista asemasta ja he ymmärtävät siihen liittyvä terminologiaa mutta käytännössä heidän näkökulmansa on melko anglo- ja Pohjois-Amerikka keskinen. Edellä mainittuja opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä opettajat pitävät tärkeinä, mutta ajanpuutteesta johtuen he joutuvat usein priorisoimaan opetuksen sisältöjä ja jättämään ne pois opetuksesta. Ajan puutteen takia opettajat myös tukeutuvat paljon valmiisiin oppimateriaaleihin tavoitteita ja sisältöjä toteuttaessaan. Lopulta keskeisin tulos ja johtopäätös on, että resurssien, joista suurimpana aika, puutteesta johtuen opetussuunnitelman globaalia englantia koskevia tavoitteita ja sisältöjä ei toteuteta kattavasti suomalaisessa englannin opetuksessa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201811293144 |
| Date | 10 December 2018 |
| Creators | Tikkakoski, S. (Saara) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Saara Tikkakoski, 2018 |
Page generated in 0.0024 seconds