Abstract
The Act on the Status and Rights of patients (1993) enabled a change in the patient’s status from being a passive object of medical treatment to being an active and equal subject with a right of self-determination. According to the Act a patient has a right to show his dissatisfaction with the received care and treatment with a complaint.
The aim of the first part of the study was to clarify the workings of patient feedback and complaint systems as well as the position of the health care professionals with whom patients had been dissatisfied with. The data was collected with a questionnaire from people in superior positions within the medical and nursing professions (n = 110). The aim for the second and third parts of this study was to find out about patients’ dissatisfaction with the medical care, nursing or treatment they received from a health care professional. Data for the second part of the study was collected from readers’ letters in newspapers during 2012 (n = 127), while the data for the third part was gathered from patients’ complaints during 1993-2012 (n = 956). The data for parts were analyzed by means of inductive content analysis.
The results from the questionnaire show that a complaint is a negative thing. Sorting out of the facts concerning the matter and answering the complaint are felt to be slow and complicated. Patient feedback is seen as a more natural alternative to a complaint from the viewpoints of the patient, the health care professional and the working community. Dissatisfaction expressed by a patient is also a defeat for a health care professional.
There is a lot of dissatisfaction with care and treatment in the readers’ letters concerning health care. To a great extent, it deals with access to health care, with the abilities of health care professionals and with general treatment.
The amount of complaints increased significantly between years 1993–2012. However, the amount was small when compared to the number of patients then in health care. The complaints were mostly made by patients themselves. The main sources for dissatisfaction with health care are gaining access to health care, the professional abilities of health care staff as well as guidance and getting advice. Dissatisfaction with treatment is expressed as experiences of having been dominated or subjected to mental violence. Dissatisfaction with the health care organization is rare in all parts of the study. The experienced care is more significant than the environment.
The content of complaints has not been studied before. The knowledge gained by this study can be utilized when developing the statutes on the complaints and feedback systems. The study also gives new insight into developing patient encounters as well as nursing and well-being at work. / Tiivistelmä
Potilaslaki (1993) mahdollisti, että potilaan asema muuttui passiivisesta hoidon kohteena olevasta objektista aktiiviseksi ja tasa-arvoiseksi toimijaksi. Potilaslain mukaan potilaalla on oikeus osoittaa tyytymättömyytensä saamansa hoitoon ja kohteluun muistutuksen avulla.
Ensimmäisen osastutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilaspalaute- ja muistutusjärjestelmiä sekä potilaan tyytymättömyyden kohteeksi joutuneen terveydenhuollon ammattihenkilökunnan asemaa. Aineisto kerättiin kyselyllä hoitotyön ja lääketieteen esimiehiltä (n = 110). Toisen ja kolmannen osatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilaan kokemaa tyytymättömyyttä terveydenhuollon ammattihenkilön harjoittamaan terveyden- ja sairaanhoitoon tai siihen liittyvään kohteluun. Toisen osatutkimuksen aineisto kerättiin yleisönosaston mielipidekirjoituksista vuoden 2012 ajalta (n = 127) ja kolmannen osatutkimuksen aineisto muistutuksista vuosilta 1993–2012 (n = 956). Osatutkimusten aineistot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kyselyn tulosten mukaan muistutus on luonteeltaan kielteinen. Siihen liittyvien asioiden selvittely ja vastauksen laadinta koetaan hitaaksi ja monimutkaiseksi. Potilaspalautetta pidetään potilaan, työntekijän ja työyhteisön kannalta muistutusta luontevampana vaihtoehtona. Potilaan ilmaisema tyytymättömyys on tappio myös terveydenhuollon ammattihenkilölle.
Terveydenhuoltoa koskevissa mielipidekirjoituksissa esiintyy paljon tyytymättömyyttä hoitoon ja kohteluun. Se kohdistuu suurelta osin hoitoon pääsyyn liittyviin asioihin sekä henkilökunnan osaamiseen ja kohteluun.
Muistutusten määrä kasvoi vuosina 1993–2012 merkittävästi. Silti niiden määrä on vähäinen verrattuna hoidossa olleiden potilaiden määrään. Muistutukset olivat enimmäkseen potilaiden itsensä tekemiä. Hoitoon liittyvää tyytymättömyyttä aiheuttavat erityisesti hoitoon pääsyyn, henkilökunnan osaamiseen sekä ohjaukseen ja neuvontaan liittyvät asiat. Kohteluun liittyvä tyytymättömyys ilmenee kokemuksena alistamisesta ja henkisestä väkivallasta. Organisaatioon liittyvä tyytymättömyys on kaikissa osatutkimuksissa vähäistä. Koettu huolenpito on ympäristöä merkityksellisempi.
Muistutusten sisältöä ei ole aikaisemmin tutkittu. Tutkimusta voidaan hyödyntää muistutuksiin liittyvien säädöksien ja palautejärjestelmien kehittämisessä. Tutkimus antaa uutta tietoa myös potilaan kohtaamiseen sekä hoitotyön ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-952-62-0827-5 |
| Date | 02 June 2015 |
| Creators | Mäkelä, M. (Mailis) |
| Contributors | Kyngäs, H. (Helvi), Serlo, W. (Willy) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | English |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2015 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3221, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2234 |
Page generated in 0.0017 seconds