In my Masters’ thesis, I studied the intertwining of English and Finnish in spoken language, in a setting of playing a pen-and-paper role-playing game. My main focus was to study the phenomenon as a whole, to see how and why English is mixed into Finnish.
The theoretical framework drew on multilingualism and superdiversity of language, as the current paradigm sees language as in a state of constant change. I used autoethnography as my method, in order to find out where code-mixing and borrowing occurred and to gain insight, by using my own experiences as guide, on why it happened. I hoped that my own experiences and feelings could shed more light into the intertwining of the two languages.
The study was conducted by recording one full session of role-playing, with five participants including myself. The role-playing setting enabled a good use of the autoethnographic method and created an authentic situation for the language use. Since the rules of the role-playing game were in English, as is the usual case, the English use was probably more pronounced than in an everyday conversation. It enabled me to gather a lot of data even from a single session, proving the setting to be fruitful.
The study showed intertwining of the languages in multiple ways. It occurred regularly in the conversations and in many different varieties, including but not limited to terminology, exclamations and anglicizations. The participants often modified the language resources, for example through pronunciation and inflection, to fit the flow of the predominantly Finnish speech. The participants also created their own hybrid terms, not taken directly from the rules. Usually, several ways of language intertwining occurred within a single conversation. Code-mixing occurs usually very quickly and subconsciously. However, through my experiences, I believe that the main reasons for the English use were the rules, convenience and excitement or frustration.
Since the scope of the study was quite limited, further research to different gaming situations can be used to see other sides of the phenomenon. One useful avenue might also be to study several groups gaming with the same rules and comparing the results gained. / Pro gradu -työssäni tutkin puhekielessä tapahtuvaa englannin ja suomen yhteen nivoutumista pöytäroolipelitilanteessa. Keskitin huomioni erityisesti ilmiön tutkimiseen kokonaisuutena, selvittääkseni millä tavoin ja minkä takia englanti sekoittuu suomen kieleen.
Teoreettinen viitekehykseni ammensi monikielisyydestä ja kielen superdiversiteetistä, sillä nykyinen paradigma näkee kielen alati muuttuvana. Käytin tutkimusmenetelmänä autoetnografiaa, selvittääkseni missä koodinvaihtoa ja lainaamista tapahtuu ja jotta voisin omien kokemuksiani avulla ymmärtää ilmiön syitä paremmin. Toivoin, että omat kokemukseni ja tuntemukseni voisivat valaista kielten yhteen nivoutumista.
Tutkimus toteutettiin nauhoittamalla yksi kokonainen roolipelisessio, jossa oli itseni mukaan lukien viisi osallistujaa. Roolipelitilanne mahdollisti autoetnografian käyttämisen hyvin ja loi myös autenttisen kielenkäyttötilanteen. Kuten yleensä, roolipelin säännöt olivat englanniksi, joten englannin käyttö oli luultavasti korostunutta jokapäiväiseen tilanteeseen verrattuna. Tämä mahdollisti suuren datamäärän keräämisen yhdestäkin sessiosta, tehden roolipelaamisesta hedelmällisen tutkimustilanteen.
Tutkimus osoitti kielten yhteen nivoutumista monin eri tavoin. Sitä tapahtui keskusteluissa säännöllisesti ja useilla eri tavoilla, sisältäen muun muassa terminologiaa, huudahduksia ja anglismeja. Sopeuttaakseen englannin kieliresurssit pääosin suomenkieliseen puheeseen, osallistujat usein muokkasivat niitä, esimerkiksi taivuttaen tai muokaten niiden ääntämistä. Osallistujat käyttivät myös keksimiään hybriditermejä, joita ei otettu suoraan säännöistä. Oli tavallista, että useita erilaisia kielen nivoutumisen tapoja tapahtui yhden keskustelun aikana. Koodinvaihto tapahtuu yleensä hyvin nopeasti ja alitajuisesti. Silti, omien kokemuksieni myötä uskon, että pääsyyt englannin käyttöön olivat sääntöjärjestelmät, helppous ja innostuminen tai turhautuminen.
Koska tutkimuksen laajuus oli rajallinen, lisätutkimus erilaisiin pelitilanteisiin voi tuoda ilmiöstä esiin uusia puolia. Mahdollinen tutkimuskohde olisi myös tutkia useita ryhmiä pelaamassa samoilla säännöillä ja vertaamalla saatuja tuloksia.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201711303225 |
| Date | 04 December 2017 |
| Creators | Mattila, T. (Tuomas) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Tuomas Mattila, 2017 |
Page generated in 0.0022 seconds