In meiner Pro-Gradu -Arbeit untersuche ich die Darstellung und Entwicklung des Jungschen Animabegriffes im Parzival von Wolfram von Eschenbach. Ich werde die in Parzival vorkommenden Charaktere als Anima- und Animus-Figuren analysieren und untersuchen, wie die Interaktion zwischen ihnen die Entwicklung des Helden beeinflusst. Viele Werke, die das Thema Frauen bzw. Weiblichkeit im Mittelalter behandeln, gehen oft davon aus, dass die Frauen in der mittelalterlichen Literatur als Objekte behandelt worden sind. Diese Arbeit will diese Darstellung umkehren und untersuchen, inwiefern die weiblichen Figuren als einflussreiche Subjekte hervortreten.
In der Charakteranalyse dieser Arbeit wird die Literaturpsychologie von C. G. Jung, aber auch andere Forschungsliteratur zu diesem Thema eingesetzt. Die in dieser Arbeit verwendeten psychologischen Begriffe sind so vorgestellt, wie sie von Jung definiert worden sind. Der historische Hintergrund wird mithilfe von verschiedenen Werken der Geschichtswissenschaft, zum Beispiel das Lexikon des Mittelalters, erläutert. Bei dem Analysieren des Themas „Weiblichkeit im Mittelalter“ wird Forschungsliteratur von Verena Maier-Eroms, Robert Scheuble und anderen Forschern verwendet. Anfangs wird die Parzival-Geschichte Eschenbachs referiert und die wichtigsten Begriffe definiert. Auch der Begriff „Minne“ wird erläutert. Danach werden die weiblichen Charaktere und Symbole in der Perspektive der Literaturpsychologie und der Frauenforschung analysiert.
Die Ergebnisse zeigen, dass in der mittelalterlichen Literatur die Frauen und die weiblichen Wesenszüge eines Mannes nicht immer unterschätzt worden waren, und dass der Stand der mittelalterlichen Frau nicht unbedingt schlecht war. Die Arbeit zeigt auch, dass die Minne ein Instrument der Macht für die mittelalterlichen Frauen sein konnte. / Pro-Gradu -työssäni tutkin C. G. Jungin Anima-käsitteen havainnollistumista Wolfram von Eschenbachin Parzival -teoksessa. Analysoin kirjan Anima- ja Animus-hahmoja, sekä niiden välisen vuorovaikutuksen merkitystä kirjan sankarin kehitykselle. Useat keskiajan naisia tai naisellisuutta tutkivat teokset esittävät naiset keskiaikaisessa kirjallisuudessa pelkkinä objekteina. Työni tarkoituksena on muuttaa tätä käsitystä ja tutkia, kuinka keskiaikaisen kirjallisuuden naishahmot voivat esiintyä myös tarinan kannalta vaikutusvaltaisina hahmoina.
Kirjan hahmoanalyysin pohjana käytetään C. G. Jungin kirjallisuuspsykologiaa, sekä muita aihetta käsitteleviä tieteellisiä tutkimuksia. Työssä esiintyvät psykologiset käsitteet on selitetty Jungin omien selitysten mukaisesti. Historiallisen tiedon taustalla ovat useat historiantutkimuksen teokset, kuten esimerkiksi das Lexikon des Mittelalters. Verena Maier-Eromsin, Robert Scheublen, sekä muiden alan tutkijoiden teokset ovat naisia ja naisellisuutta käsittelevien aiheiden lähteinä. Ensiksi työssä referoidaan Wolfram von Eschenbachin Parzival pääpiirteittäin, sekä tärkeimmät käsitteet selitetään. Myös termi „Minne“ selitetään. Tämän jälkeen naishahmoja ja -symboleita analysoidaan kirjallisuuspsykologian ja naistutkimuksen valossa.
Tulokset osoittavat, että naisia ja miehen naisellisia luonteenpiirteitä ei keskiajalla aina aliarvioitu, eikä keskiaikaisen naisen asema ollut yksiselitteisesti huono. Työssä osoitetaan myös, kuinka Minne toimi keskiaikaisten naisten vallan välineenä.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201405291608 |
| Date | 30 May 2014 |
| Creators | Kitunen, S. (Sakari) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | German |
| Detected Language | German |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Sakari Kitunen, 2014 |
Page generated in 0.0018 seconds