Abstract
The purpose of this study was to develop the patient classification at the Oulu University Hospital, establish the validity and reliability of the patient classification from the perspective of nursing care quality standards.
The data were collected at the Oulu University Hospital through the use of content experts judgements (n=36) and by gathering inter-rater classifications (n=8129), by nursing care activity study (n=17599), focus-group interviews (n=8) and through the international literature review. Data were analyzed and described using Excel and SPSS programs and data driven content analysis. The inter-rater reliability was tested using per cent agreement, weighted per cent agreement, Gronbach’s alfa correlation coefficient, Phi correlation coefficient, ICC-(intraclass-coefficient) and Kappa coefficient. Associations between the variables in the amount of time spent with various activities were tested using chi-square test within and between medical and surgical wards.
There was notable consensus among the experts showing that the items and categories of Oulu patient classification represented the known content of nursing care at the wards of the Oulu University Hospital. The agreement and the weighted agreement provided evidence of an acceptable level of agreement concerning the intensity of nursing care. Nurses performed inter-rater classifications regularly. The agreement between raters had approved during the study at many wards. However, the agreement between raters had also declined at some wards. The declining trend of inter-rater classifications showed problems in the consistent patient classification. The problems may due to changes of the environment affecting nursing care. Nurses performed most of their time with medication and patient physical nursing care activities. The nursing personnel spent least of their time with emotional support and guidance. The indirect nursing care activities consisted of charting and reporting. The study results indicate that the nurses do not use the patient classification for matching caregiver skills and patients or for anticipating the workload shift-by-shift. There are problems with using Oulu-patient classification for classifying the nursing care provided if the patient classification does not account the patients’ actual individual needs for nursing care. The basic question is does the nursing care provided respond to patients’ actual individual needs. If it does not, the patient classification does not quarantee high quality of nursing care. If it is possible to prove that the nursing care provided respond to patients’ individual needs, the patient classification information can be used in staffing and nursing cost accounting. The information obtained from the study can be used to assure the quality of nursing processes based on individual needs of the patients. / Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tehtävänä oli kehittää hoitoisuusluokitus Oulun yliopistolliseen sairaalaan, arvioida hoitoisuusluokituksen luotettavuus hoitoisuuden mittaamiseen ja arvioida hoitoisuusluokitus hoitotyön laatuvaatimusten näkökulmasta.
Tutkimusaineistot kerättiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa asiantuntija-arvioinneilla (n=36) ja rinnakkainluokituksilla (n=8129), ajanhavainnoinnilla (n=17599), ryhmähaastattelulla (n=8) ja kansainvälisellä kirjallisuuskatsauksella. Aineistojen analyysissa käytettiin Excel- ja SPSS-ohjelmistoja sekä sisällön analyysiä. Luokitusten vastaavuuden testaamisessa käytettiin yksimielisyysindeksiä, painotettua yksimielisyysprosenttia, yksisuuntaista varianssianalyysia (ANOVA), Cronbachin alfaa, Phin korrelaatiota, ICC- (intraclass-coefficient) kerrointa ja Kappa-tunnuslukua. Khiin neliön testiä käytettiin osoittamaan eroja sairaanhoitajien ajankäytössä kirurgisten ja sisätautien osastojen välillä.
Oulu-hoitoisuusluokitus kattoi hoitotyön sisällön vuodeosastopotilaan hoidossa yliopistosairaalassa tutkimuksen lähtötilanteessa hyvin ja vastasi näkemystä hoitotyöstä. Rinnakkainluokituksia tehtiin säännöllisesti. Useilla osastoilla luokitusten välinen vastaavuus oli kehittynyt parempaan suuntaan tutkimusaikana. Luokitusten välinen vastaavuus oli toisaalta heikentynyt joillakin osastoilla. Tulosten aleneva trendi monilla osastoilla osoitti ongelmia luokituksen yhtenäisessä käytössä. Ongelmat voivat johtua ainakin osittain muutoksista toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksesta hoitotyöhön. Eniten hoitohenkilökunnan aikaa kului lääkehoidon ja fyysisen hoidon toteuttamiseen. Vähiten aikaa käytettiin potilaan psyykkiseen tukemiseen ja potilaan ohjaukseen. Välillisessä hoitotyössä kaikilla osastoilla eniten aikaa käytettiin potilaan hoidon suunnitteluun ja raportointiin. Tulosten perusteella näytti kuitenkin siltä, että luokitusta ei hyödynnetty työvuoroittain päivittäin osaamisen kohdentamisessa tai työkuormituksen ennakoimisessa. Oulu-hoitoisuusluokituksen käyttäminen toteutuneen hoitotyön luokittelussa oli ongelmallista, jos luokitus ei ottanut huomioon potilaan yksilöllisiä hoitotyön tarpeita. Olennainen kysymys on, vastasiko toteutunut hoito potilaiden todellisia yksilöllisiä tarpeita. Jos toteutunut hoito on vastannut potilaiden yksilöllisiä tarpeita, on hoitoisuusluokitustietoja voitu käyttää myös henkilöstösuunnittelussa ja kustannusten selvittämisessä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää potilaan yksilöllisen ja tarpeenmukaisen hoitotyön kehittämisessä.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-951-42-9643-7 |
| Date | 08 November 2011 |
| Creators | Kaustinen, T. (Teija) |
| Contributors | Isola, A. (Arja), Nieminen, P. (Pentti) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2011 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3221, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2234 |
Page generated in 0.0061 seconds