The continuous minipilot beneficiation plant is situated in the Department of Process and Environment Engineering of the University of Oulu. The planning basic for the minipilot plant was the ore beneficiation process of the Pyhäsalmi mine in scale of 1:5000. Outotec Oyj and Schneider Electric together with the experts from the Geological Survey of Finland and Pyhäsalmi mine have been the main planners and equipment suppliers.
The main target of this work was to produce a document giving guidelines for the use of the minipilot beneficiation plant and collect data from the process during various trial runs. The collected data was later used to investigate the dynamics and time delays of the process. All the occurred problems and observations done during the trial runs were note, and are introduced in this thesis. Performed investigations give important knowledge about how to improve the repeatability and continuity of the process. Also the measuring devices and improvements needed for the process are discussed based on the data and knowledge received from the trial runs.
During the trial runs it was occurred that to achieve good concentrate grades and recoveries, all the unit processes including grinding, conditioning and flotation must be working flawlessly. As expected, the results obtained throughout the three trial runs of the minipilot experiments performed in this thesis work highlighted the fact that even in pilot scale ore beneficiation process the individual runs are extremely hard to be replicated. Also the chosen process area, from the grinding to the third cleaning flotation, was too wide. For the future runs, the rougher flotation should be first studied individually in the open loop system by closing the circulating flows from the flotation cells to the conditioner. From there the effects of the changes of different variables could be measured and controlled better. When the rougher unit is analysed, flotation units can be added to the analysis one at a time, until the whole flotation train is investigated and the problematic sections are found.
The results and data collected during the trial runs introduced in this work can be used as a basic data for developing the simulator. Further reliable trial runs are needed to achieve and identify a reliable simulator of the minipilot. / Jatkuvatoiminen minipilot kokoluokan rikastamo otettiin käyttöön keväällä 2013. Minipilot-rikastamo sijaitsee Oulun Yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osaston tiloissa. Kokoluokaltaan prosessi on skaalattu alaspäin niin, että se on 1:5000 alkuperäisestä Pyhäsalmen kaivoksen rikastusprosessista. Minipilot-rikastamon Oulun Yliopistolle on toimittanut Outotec Oyj ja automaatiojärjestelmän Schneider Electric. Suunnittelussa ovat lisäksi olleet mukana Geologian tutkimuskeskus sekä Pyhäsalmen kaivos.
Työn tavoitteena oli esitellä ja tuottaa ohjeistus minipilot-rikastamon käyttöön. Työn kokeellinen osio sisältää koeajojen sarjan, jonka aikana pyrittiin keräämään mahdollisimman paljon tietoa prosessista. Kerätyn datan avulla pohdittiin prosessin toimintaa sekä määritettiin tärkeitä prosessiparametreja, kuten aikavakiot eri yksikköprosessien välillä.
Koeajojen aikana ilmeni prosessissa useita ongelmia. Ongelmat johtuivat lähinnä suunnittelu ja mitoitus virheistä. Lisäksi mekaanisia laiterikkoja tapahtui ajojen aikana. Työ sisältää luettelon ongelmista, joita ilmeni ajojen aikana sekä parannusehdotuksia tulevia ajoja varten. Koeajojen tuloksia tarkasteltaessa kävi selväksi, että jopa minipilot kokoluokan rikastusprosessia tarkasteltaessa, on koeajojen toistaminen erittäin haastavaa. Koeajon toistettavuus ja yhtäläisten prosessiolosuhteiden saavuttaminen vaatii jokaisen osaprosessin täydellisen toiminnan.
Tulevaisuudessa palautusvirrat vaahdotuskennoista valmentimeen tulisi katkaista, jotta päästää tarkastelemaan avointa piiriä. Avoimessa piirissä muutokset tapahtuvat nopeammin ja häiriöiden määrä vähenee. Prosessin tutkinta kannattaa aloittaa tarkastelemalla vain esivaahdotuskennon toimintaa. Tämän jälkeen voidaan prosessin tarkastelua laajentaa vaahdotusyksikkö kerrallaan, kunnes lopulta saavutetaan koko prosessin laajuinen tarkastelualue. Näin löydämme prosessin pullonkaulat ja ongelmakohdat, sekä saamme huomattavasti paremman käsityksen yksikköprosessien toiminnasta.
Koeajojen aikana prosessista kerätty data tullaan käyttämään prosessisimulaattorin perusdatana. Tulevaisuudessa täytyy suorittaa useita luotettavia koeajoja prosessisimulaattorin kehittämiseksi.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201402121091 |
| Date | 12 February 2014 |
| Creators | Veijola, H. (Harto) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Harto Veijola, 2014 |
Page generated in 0.0022 seconds