Denna uppsats undersöker hur finskspråkiga texter om covid-19 skiljer sig mellan den svenska Folkhälsomyndigheten (FHM) och det finländska Institutet för hälsa och välfärd (THL). Uppsatsens hypotes är att FHM:s svenska källspråkstexter bör ha påverkat de finskspråkiga texterna i Sverige, med risk för att informationen senare skulle kunna tolkas felaktigt av den sverigefinska minoritetsgruppen. Inledningsvis ges en teoretisk beskrivning av översättningsteorin, med fokus på de fyra grundaspekterna struktur, stil, semantik och pragmatik. Därefter följer en redogörelse av översättningsstrategier vid imperativa och informativa texter samt en metodbeskrivning för hur en jämförande innehållsanalys bedrivs, som också är den valda forskningsmetoden. Från de båda myndigheterna har sedan fyra texter undersökts; två imperativa och två informativa med utgångspunkt i de tidigare nämnda grundaspekterna. Resultatet visar att texterna framtagna av FHM följer finskans konventioner väl, men att språkbruket tenderar att vara något mer komplicerat än nödvändigt. En slutsats är därför att det skulle kunna leda till att informationsmaterialet förstås felakigt av de sverigefinska läsarna, då de inte lika ofta kommer i kontakt med denna typ av text som Finlands inhemska befolkning. / Tämä tutkielma tarkastelee suomenkielisiä tekstejä koronaviruksesta ja analysoi sitä mitä eroja teksteissä on ruotsalaisen Kansanterveysviraston (FHM) ja suomalaisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) välillä. Tutkielman hypoteesi on, että FHM:n ruotsinkieliset lähdetekstit vaikuttavat suomenkielisiin teksteihin Ruotsissa. Tämä voisi johtaa siihen, että ruotsinsuomalainen vähemmistö tulkitsee tietoja väärin. Tutkielmassa kuvaillaan aluksi käännösteoriaa, joka keskittyy neljään perusnäkökohtaan rakenne, tyyli, semantiikka ja pragmatiikka. Sitten esittelen käännösstrategioita, joita ylensä käytetään imperatiivisen ja informatiivisen tekstien kääntämisessä. Menetelmäosiossa kuvaan sitä, miten valittu tutkimusmenetelmä, vertaileva sisällönanalyysi, toteutetaan. Molemmilta viranomaisilta on tutkittu neljä tekstiä; kaksi imperatiivista ja kaksi informatiivista. Analyysi perustuu edellä mainittuihin perusnäkökohtiin. Tulos osoittaa, että FHM:n valmistamat tekstit seuraavat suomen kielen konventioita hyvin, mutta kielenkäyttö on yleensä monimutkaisempaa kuin on tarpeen. On siis perusteltua päätellä, että tämä voisi johtaa siihen, että tiedotusmateriaalia suomenkieliselle lukijoille ymmäretään väärin. Tämä johtuu siitä, että he eivät ole kosketuksissa tällaisten tekstien kanssa harvemmin kuin suomalaiset.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:UPSALLA1/oai:DiVA.org:uu-470384 |
| Date | January 2021 |
| Creators | Engver-Jensen, Joachim |
| Publisher | Uppsala universitet, Finsk-ugriska språk |
| Source Sets | DiVA Archive at Upsalla University |
| Language | Swedish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | Student thesis, info:eu-repo/semantics/bachelorThesis, text |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess |
Page generated in 0.0036 seconds