Return to search

Kodin ergonomian merkitys ikääntyneiden kaatumisissa – ergonomisen systeemimallin kehittäminen

Abstract

The associations between home ergonomics and falls among the elderly were studied with the aid of an event theory system model.

The subjects comprised 76 persons receiving home nursing services and their 71 homes. The study consisted of observation and measurements of the homes, interviews and charting mobility and functional ability.

Ergonomic shortcomings were commonly observed both in home structures, fixed furnishing and loose furniture. In over half of the cases lighting capacity fell short of recommended levels. There were fewer ergonomic shortcomings in sheltered housing than in privately owned homes. In private homes, more ergonomic shortcomings were classified in houses than in link houses or flats.

The association between individual factors predisposing to falls and ergonomic features of the home was shown to be minor, although ergonomic shortcomings of furnishing and equipment did occur less often in the homes of elderly persons with both significant proneness to falls and significantly impaired mobility and balance.

During the one-year follow-up, 30% of the subjects reported a fall at home. However, no significant differences in ergonomic shortcomings were observed between the homes of fallers and non-fallers. When the fall events were studied within the system, it was shown that ergonomic features were closely associated with the falls. In general, ergonomic factors had a positive impact on falls.

The study failed to show a connection between classification of ergonomic factors and falls. Significant propensity to falls as well as significantly impaired mobility and balance increased the risk for falls and the occurrence of repeated falls. Significantly impaired vision did not, however, increase the occurrence of falls.

A more individual approach towards evaluation of ergonomics is called for. Looking at the fall event systems indicated that the underlying reasons behind falls among the elderly were more often intrinsic, apparent failures in risk recognition, rather than ergonomic shortcomings.

The study provides a good starting point for further work, because by looking at the fall event systems it is already easier than before to spot things that need improvement in home ergonomics, and to recognise persons in need of safety solutions, improved risk recognition or other measures promoting functional ability. / Tiivistelmä

Kodin ergonomian yhteyksiä ikääntyneiden kaatumisiin tarkasteltiin tutkimuksessa tapaturmateoreettisen systeemimallin avulla.

Tutkimusjoukoksi valittiin 76 kotisairaanhoidonpiiriin kuuluvaa itsenäisesti asuvaa ja liikkuvaa ikääntynyttä ja heidän 71 kotiaan. Tutkimus koostui kotien havainnoinneista ja mittauksista, ikääntyneiden haastatteluista, liikunta- ja toimintakyvyn kartoituksista sekä kahdesta puhelimitse puolen vuoden välein toteutetusta seurantahaastattelusta.

Ikääntyneiden kodeissa todettiin yleisesti ergonomiapuutteita niin rakenteissa, kiintokalustuksessa kuin irtokalustamisessakin. Tilojen valaistus luokiteltiin usein riittämättömäksi, ja yli puolet valaistusvoimakkuuksista jäi valaistussuositusten tasosta. Palveluasunnoissa ergonomiapuutteita oli vähemmän kuin omistus- ja vuokra-asunnoissa. Yksityisasunnoista omakotien ergonomiatekijöissä luokiteltiin enemmän puutteita kuin rivi- ja kerrostaloissa.

Yksilöllisten kaatumiseen altistavien vaarojen yhteydet kodin ergonomisiin olosuhteisiin todettiin vähäisiksi. Kalustuksen ja varustuksen ergonomiapuutteita oli kylläkin vähemmän sellaisten ikääntyneiden asunnoissa, joilla oli sekä merkittävä kaatumisalttius että merkittävästi heikentynyt liikuntakyky ja tasapaino.

Seurantavuoden aikana 30 % ikääntyneistä ilmoitti kaatuneensa kotona. Kaatuneiden ja kaatumattomien kodeissa ei kuitenkaan todettu merkitseviä eroja ergonomiapuutteissa. Kaatumistapahtumien tarkastelu systeemissä tosin osoitti, että ergonomiatekijät olivat kiinteästi läsnä kaatumisissa, vaikkakin niiden vaikutukset kaatumistapahtumissa vaihtelivat huomattavasti. Yleensä ergonomiatekijä kuitenkin myötävaikutti kaatumiseen.

Yksittäisten ergonomiatekijöiden ergonomialuokitusten yhteys kaatumisiin jäi tutkimuksessa osoittamatta. Yksilöllisistä kaatumiseen altistavista vaaroista merkittävä kaatumisalttius sekä merkittävästi heikentynyt liikuntakyky ja tasapaino lisäsivät kaatumisriskiä ja toistuvien kaatumisten ilmaantumista. Merkittävästi alentunut näkökyky ei kuitenkaan lisännyt kaatumisten ilmaantuvuutta, eikä kyseisen vaaraluokituksen käyttö nykymuodossaan ole perusteltua.

Kodin ergonomian tarkastelu tiloittain tilankäytön ja järjestyksen, kulkualustojen, kalustuksen ja varustuksen sekä valaistuksen suhteen selkeytti ja laajensi ergonomiatietämystä ikääntyneen kodista. Silti ergonomiaa olisi kyettävä jatkossa arvioimaan yksilöllisemmin. Kaatumistapahtumien systeemien tarkastelu viittasi myös siihen, että ikääntyneen kaatumisen perussyinä olivatkin ergonomiapuutteita useammin ikääntyneen ns. sisäiset syyt ja ilmeiset riskintunnistuksen häiriöt.

Kehitetty arviointimenetelmä ei kuitenkaan sovi tällaisenaan laajempaan käyttöön, vaikkakin jo nyt kaatumistapahtuman systeemin tarkastelulla on aiempaa helpompi havaita kodin ergonomian korjauskohteita sekä löytää ikääntyneet, joille ergonomiset ja geronteknologiset turvaratkaisut, riskintunnistuksen kohentaminen tai toimintakykyä muutoin tukevat toimenpiteet ovat tarpeen.

Identiferoai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn951-42-7235-8
Date19 December 2003
CreatorsPirinen, M. (Markku)
PublisherOulun yliopisto
Source SetsUniversity of Oulu
LanguageFinnish
Detected LanguageFinnish
Typeinfo:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion
Formatapplication/pdf
Rightsinfo:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2003
Relationinfo:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3221, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2234

Page generated in 0.0025 seconds