Abstract
The aim of this research was to describe leading in the basic education in its context. In this study, the following items regarding the leaders of the basic education are described: conceptions of the current situation, leadership in the basic education and changes in work as a part of the operational environment. According to the contextual model, leadership in the basic education is societal as well as interactive and social interpersonal action extending from micro to macro level. The theoretical and methodological frames of this study have been constructed in a process. The theoretical frame has developed during the research process and thus affected the methodology – despite certain preconceptions and understanding which the researcher has had of the phenomenon.
In this study, a survey questionnaire was used to gather empirical data. The survey research was made in 2002, and 141 leaders of the basic education returned the questionnaire. The response rate was 74%. The data from the thematic interviews were used to supplement and deepen the research data gathered by questionnaires. The themes of the interviews were formed according to the items the researcher wanted to specify or deepen in the data gathered from the questionnaires.
According to the research results, external reasons to apply for a leadership in the basic education are highly important, and that prior leadership training has not been given for the role. 49% of the leaders participating in this study have not sought a leadership role nor received any kind of training before beginning as a leader. The results show that the community contexts are very dissimilar and changing. The schools of these leaders had 9–608 pupils. The number of teachers in the schools varied from 1 to 51. This shows how different the duties of a leader in the basic education can be. Also the social situation of the basic education is changing. Schools are closed and replaced by large school units, which carry out the principle of integrated basic education.
The results show that the decisions made on the local level affect the leading in the basic education most. The leaders were of the opinion that in their leading, managing things is emphasized (70% of working time); at the time of the survey only one third of the time was estimated to be spent on leading people. The leaders of the basic education thought that their work is comprehensive and it includes co-operation regarding the managing of practicalities. The work was considered to be demanding and future-oriented. However, the work of the basic education leaders has contradictory elements due to the development demands set by work organization and local level. There is a threat that the contradictions between the practice and the general demands of leading become more common when organizations' power of decision increase.
In this study, also the transition to the new transmodern era is examined from the point of leading on the grounds of the research literature. In the schools transmodernism would emphasize activities based on experiment and experience. Trusting in progress, development and future is central in the leadership. Transmodern leadership means leading with human dignity. In the schoolwork this means that school hierarchy can be reduced by creating more co-operation and teamwork. Transmodernism emphasizes subjectivity and one's own critical thinking in relation to change. / Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä oli kuvata peruskoulun johtamista kontekstissaan. Tutkimuksessa kuvataan peruskoulun johtajien käsityksiä vallitsevasta tilanteesta, peruskoulun johtamisesta sekä työhön liittyneistä muutoksista osana toimintaympäristöä. Peruskoulun johtaminen kontekstuaalisen mallin mukaan on mikrotasolta makrotasolle ulottuvaa yhteiskunnallista ja ihmisten välistä vuorovaikutuksellista toimintaa. Tutkimuksen teoreettinen rakenne ja siihen liittyvät metodologiset valinnat ovat muodostuneet prosessinomaisesti. Teorian osuus on tarkentunut tutkimuksen kuluessa ja sitä kautta vaikuttanut metodologian tarkasteluun huolimatta tietynlaisesta ennakkonäkemyksestä ja ymmärryksestä, mikä tutkijalla on ollut tutkittavasta ilmiöstä.
Kokemusperäistä materiaalia tässä tutkimuksessa saatiin survey-kyselyllä. Vuonna 2002 suoritettuun kyselyyn vastasi 141 peruskoulun johtajaa ja palautusprosentiksi muodostui 74 %. Teemahaastattelulla täydennettiin ja syvennettiin kyselyllä saatua aineistoa. Teemahaastattelun aihepiirit muotoutuivat sen perusteella, mihin asioihin haluttiin tarkennusta ja syventämistä kyselystä saadun aineiston pohjalta.
Tulokset osoittavat, että ulkopuoliset peruskoulun johtajaksi hakeutumisen syyt ovat varsin tärkeät eikä ennakoivaa koulutusta johtamistyöhön ole saatu. Tutkituista johtajista 49 % ei ole tähän työhön hakeutunut eikä ole saanut siihen koulutusta ennen työn aloittamista. Toimintaympäristö on tulosten mukaan hyvin erilainen ja muuttuva. Johdettavissa kouluissa oli 9–608 oppilasta ja koulujen opettajamäärät vaihtelivat 1–51 opettajan välillä. Tämä on osoitus peruskoulun johtajan työn erilaisuudesta. Peruskoulutuksen yhteiskunnallinen tilanne on myös muuttumassa. Kouluja lakkautetaan ja tilalle tulee suuria yksiköitä, jotka toteuttavat yhtenäisen perusopetuksen periaatetta.
Tulosten perusteella peruskoulun johtamiseen vaikuttavat eniten paikallistasolla tehtävät päätökset. Johtajat olivat sitä mieltä, että johtamisessaan painottuu asioiden johtaminen (70 %) kun ihmisten johtamiseen kului kolmasosa ajasta kyselyn suorittamishetkellä. Peruskoulun johtajien mielestä heidän työnsä on kokonaisvaltaista ja käytännön asioiden hoitamiseen liittyvää yhteistyötä. Se koettiin haasteelliseksi ja tulevaisuuteen suuntautuneeksi työksi. Peruskoulun johtajan työ on kuitenkin ristiriitaista sekä työorganisaation että paikallistason kehitysvaatimusten vuoksi. Ristiriidat johtamisen yleisten vaatimusten ja käytännön suhteen ovat vaarassa kasvaa organisaatioiden päätösvallan kasvaessa.
Työssä tarkastellaan tutkimuskirjallisuuden perusteella myös siirtymistä uuteen transmoderniin aikaan johtamisen näkökulmasta. Koulussa transmodernismi ilmenisi kokemuksellisena ja elämyksellisenä toimintana. Johtamisessa keskeistä on luottaminen edistykseen, kehitykseen ja tulevaisuuteen. Transmoderni johtaminen on ihmisarvoista ihmisten johtamista. Koulutyössä tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyön ja tiimityön lisääntyminen vähentää hierarkkisuutta. Transmoderni johtaminen korostaa subjektiivisuutta ja omaa kriittistä ajattelua suhteessa muutokseen.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn951-42-8152-7 |
| Date | 08 August 2006 |
| Creators | Pennanen, A. (Aatto) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | English |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2006 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-323X, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2242 |
Page generated in 0.0026 seconds