Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen murteelle kääntämistä. Tarkastelen, noudatellaanko käännöksissä Oulun seudun murteen äänne- ja muotopiirteitä, miten murteelle kääntäminen näkyy sanastossa ja miten murteelle kääntämistä tehdään tarkasteltujen piirteiden perusteella. Tutkimusaineistona käytän Aku Ankka -sarjakuvan murrekäännöksiä, jotka ovat syntyneet ohjattua käännöskilpailua varten. Äänne- ja muotopiirteistä tarkastelen svaavokaalia, t:n heikon asteen edustusta sekä Oulun seudun murteelle stereotyyppistä nä(ä)-pronominia. Äänne- ja muotopiirteitä tarkastellessa käytän tutkimusmenetelmänä suomalaisen dialektologian ja sosiolingvistiikan pohjalta tunnistettavien piirteiden luokittelua ja ryhmittelyä. Luokittelun ja ryhmittelyn tueksi lasken piirteiden esiintymiskertoja. Sanastosta teen kvantitatiivista tarkastelua. Lasken, kuinka paljon yleiskieleen kuulumatonta sanastoa kussakin käännöksessä on. Jaan aineistoon kuuluvat murrekäännökset neljään ryhmään sen perusteella, kuinka paljon käännöksissä on yleiskieleen kuulumattomia sanoja. Lopuksi teen aineistosta tarkastelluista äänne- ja muotopiirteistä sekä yleiskieleen kuulumattomien sanojen lukumääristä kokoavan taulukon ja vertailen, miten eri tavoin murteelle kääntämistä on edellä mainittujen ryhmien käännöksissä tehty.
Tulosten mukaan kaikissa käännöksissä noudatellaan melko systemaattisesti Oulun seudun murteen äänne- ja muotopiirteitä. Aineiston perusteella svaavokaali on hyvin tiedostettu murrepiirre, koska se esiintyy 98 prosentissa niistä kohdista, joissa se Oulun seudun murteessa on mahdollinen. Yhteensä kahdeksassa käännöksessä käytetään myös yhden tai useamman kerran yleiskielistä varianttia. Lisäksi aineistossa esiintyy muutaman kerran myös poikkeuksellista svaavokaalin käyttöä. Aineiston t:n heikon asteen vastineet mukailevat pitkälti aiemmin tehtyjä havaintoja. Kuitenkin t:n heikon asteen edustuksessa variaatiota on enemmän kuin svaavokaalin käytössä. Käännöksiä, joissa käytetään Oulun seudun murteelle poikkeuksellista t:n heikon asteen edustusta kerran tai kaksi kertaa on yhteensä 16. Lisäksi neljässä käännöksessä t:n heikon asteen edustukset eivät ole systemaattisesti Oulun seudun murteen mukaisia, vaan poikkeuksia on useita. Huomioin, että katoedustusta esiintyy huomattava määrä kahdessa sellaisessa äänneympäristössä, joissa aiempien tutkimusten perusteella Oulun seudun murteessa t:n heikon asteen vastineena on siirtymä-äänne.
Yksikön toiseen persoonaan viitataan käännöksissä systemaattisesti tai melko systemaattisesti stereotyyppisellä nä(ä)-pronominilla. Ainoastaan yhdessä käännöksessä nä(ä)-pronominia ei esiinny lainkaan. nä(ä)-pronomini esiintyy aineistossa systemaattisesti, vaikka lähdetekstissä ei esiinny kertaakaan yksikön toisen persoonan pronominia sinä. Selvimmin käännökset eroavat toisistaan sanaston osalta. Yleiskieleen kuulumattomien sanojen määrä viestii mahdollisesti kääntäjien erilaisista murrekäsityksistä: toiset kääntäjät ovat selvästi pitäneet sanastoa tärkeänä osana murteelle kääntämistä. Aineiston perusteella näyttää myös siltä, että yleiskieleen kuulumattomien sanojen paljous on yhteydessä äänne- ja muotopiirteiden systemaattisuuden kanssa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201812203308 |
| Date | 20 December 2018 |
| Creators | Pikkuaho, I.-E. (Iida-Emilia) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Iida-Emilia Pikkuaho, 2018 |
Page generated in 0.0018 seconds